Presidentti Vladimir Putin varoitti maanantaina länttä, että Venäjä ryhtyy vastatoimiin, jos Nato alkaa vahvistaa Suomen ja Ruotsin sotilaallista infrastruktuuria. Nämä maat ovat molemmat päättäneet liittyä Yhdysvaltain sotilasliittoon Ukrainan hyökkäyksen jälkeen.
Vladimir Putin, joka on ollut Venäjän ylin johtaja vuoden 1999 viimeisestä päivästä lähtien, on toistuvasti maininnut Ukrainan konfliktin syyksi Neuvostoliiton jälkeisen Nato-liiton laajentumisen itään kohti Venäjän rajoja.
Puhuessaan Venäjän hallitseman entisten neuvostovaltioiden sotilasliiton johtajille Putin sanoi, että Yhdysvallat käyttää Naton laajentumista "aggressiivisella" tavalla pahentaakseen jo ennestään vaikeaa maailmanlaajuista turvallisuustilannetta.
Putinin mukaan Venäjällä ei ollut ongelmia Suomen tai Ruotsin kanssa, joten Naton laajentuminen näihin maihin ei ollut suora uhka.
"Mutta sotilaallisen infrastruktuurin laajentaminen tälle alueelle provosoi varmasti vastauksemme", Putin sanoi Valko-Venäjän, Armenian, Kazakstanin, Kirgisian ja Tadžikistanin muodostaman kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestön johtajille.
"Mikä se (vastaus) tulee olemaan - katsotaan, mitä uhkia meille luodaan", Putin sanoi Kremlin suuressa palatsissa. "Ongelmia luodaan ilman mitään syytä. Reagoimme sen mukaisesti”, hän lisäsi.
Venäjä on antanut vain vähän konkreettisia vihjeitä siitä, mitä se aikoo tehdä vastauksena Naton pohjoismaiseen laajentumiseen, joka on tähän mennessä suurin strateginen seuraus Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Yksi Putinin läheisimmistä liittolaisista, entinen presidentti
Dmitri Medvedev, sanoi viime kuussa, että Venäjä voisi sijoittaa ydinaseita ja hypersoonisia ohjuksia Venäjän Kaliningradin eksklaaviin, jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon.
Nato, joka perustettiin vuonna 1949 takaamaan Euroopan turvallisuus Neuvostoliittoa vastaan, on viime kädessä väitetty olevan Venäjää parempi lähes kaikissa sotilaallisissa mittareissa ydinaseita lukuun ottamatta. Kuitenkin liittouman sotilaallisen voiman selkäranka on Yhdysvallat, jonka joukot ovat enimmäkseen kaukana Euroopasta.
Naton pohjoismainen laajentuminen koettelee Venäjän sietokykyä
Ennen Putinin puhetta Venäjän varaulkoministeri
Sergei Rjabkov sanoi, että lännen ei pitäisi luottaa siihen, että Moskova vain sietäisi Naton pohjoismaista laajentumista.
Länsimaiden mukaan Nato - 30 maan liittouma, johon kuuluu entisiä Varsovan liiton tasavaltoja, kuten Puola ja Unkari, sekä ydinasevaltoja Yhdysvallat, Britannia ja Ranska - on puhtaasti puolustuksellinen, eli puolustusliitto.
Moskovan mukaan Nato uhkaa Venäjää, ja Washington on toistuvasti jättänyt huomiotta Kremlin huolen sen länsirajojen turvallisuudesta, sillä ne ovat olleet kahden tuhoisan eurooppalaisen hyökkäyksen taustalla vuosina 1812 ja 1941.
Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917 ja kävi toisessa maailmansodassa kaksi sotaa Venäjää vastaan, joiden aikana se menetti alueita. Ruotsi ei ole käynyt sotaa 200 vuoteen. Ulkopolitiikassa on keskitytty demokratian tukemiseen ja ydinaseriisuntaan.
Putin sanoi, että "loputtoman laajentumispolitiikan" ohella Nato ulottuu kauas euroatlanttisen toimivaltansa ulkopuolelle - suuntaus, jota Venäjä seuraa tarkasti.
Putinin mukaan "erityinen sotilasoperaatio" Ukrainassa on välttämätön, koska Yhdysvallat käytti Ukrainaa uhatakseen Venäjää Naton laajentumisen kautta ja Moskovan oli puolustettava venäjänkielisten vainoa vastaan.
Putin sanoo, että Neuvostoliiton hajotessa annettiin vakuudet siitä, että liittouma ei laajenisi itään kohti Venäjää. Hänen mukaansa tämä lupaus oli valhe, joka nöyryytti Venäjää sen historiallisen heikkouden aikana.
Yhdysvallat ja Nato kiistävät, että tällaisia vakuuksia olisi nimenomaisesti annettu. Kiovan ja sen länsimaisten tukijoiden mukaan Moskova on liioitellut väitettä venäjänkielisten vainosta tekosyyksi provosoimattomalle sodalle suvereenia valtiota vastaan.
Lähde: Reuters
