Vuonna 2021 puolustusministeriö myönsi puolustustarvikkeiden pysyville vienneille ja siirroille yhteensä 261 lupaa 54 maahan. Kaikkiaan lupia myönnettiin 361 kpl, joista 93 kpl koski esimerkiksi esittely-, takuu- ja huoltovientejä. Myönnettyjen pysyvien vienti- ja siirtolupien yhteenlaskettu arvo oli 311 M€. Alueellisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Euroopan alueelle, kerrotaan Puolustusministeriön julkaisemassa tiedotteessa.
Maittain tarkasteltuna kappalemäärällisesti eniten lupia myönnettiin Isoon-Britanniaan ja Ruotsiin (molempiin 22 kpl) sekä Ranskaan ja Puolaan (molempiin 15 kpl). Luvat jakautuvat useille eri tuoteluokille ja sisältävät mm. komponentteja, ampumatarvikkeita ja räjähteitä. Euromääräisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Latviaan (193 M€), Norjaan (17 M€) ja Iso-Britanniaan (12 M€). Latvian osuus koostuu kolmesta panssaroituja ajoneuvoja koskevasta luvasta ja ne kattavat 62% myönnettyjen lupien kokonaisarvosta. Norjaan myönnettiin eniten lupia tulenjohto- ja niiden vastatoimivarusteita koskevan tuoteluokan komponenteille ja Iso-Britanniaan CBRN-suojavarustuksen komponenteille.
Toteutuneiden vientien arvo vuonna 2021 oli 73,4 M€. Se laski edelleen vuodesta 2020 ja on matalin kymmeneen vuoteen. Kolme suurinta vientimaata olivat Ruotsi, Norja ja Ranska. Viennit koostuivat enimmäkseen eri tuoteluokkien komponenteista sekä mm. ampumatarvikkeista. Alueellisesti tarkasteltuna suurin osa vienneistä toteutui Euroopan unionin alueelle.
Lupaharkinnassa noudatetaan aina tapauskohtaista kokonaisharkintaa, joka perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja Suomea velvoittaviin kansainvälisiin sitoumuksiin. Keskeisessä asemassa ovat Euroopan unionin neuvoston yhteinen kanta sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (2008/944/YUTP) sekä Asekauppasopimus. Lupahakemukset käsitellään poikkihallinnollisessa maastavientiasioiden työryhmässä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta arviosta vastaa ulkoministeriö.
Puolustustarvikkeiden viennin vuosiraportti 2021 löytyy kokonaisuudessaan puolustusministeriön verkkosivuilta. Se viedään lähiaikoina myös valtioneuvoston yhteiseen julkaisuarkistoon Valtoon.
Lisätietoja vuosiraportista antavat puolustusministeriössä erityisasiantuntijat Riikka Pitkänen, puh. 0295 140 054 ja Frans Peltonen, puh. 0295 140 021.
Puolustusministeriö
”Lupaharkinnassa noudatetaan aina tapauskohtaista kokonaisharkintaa, joka perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja Suomea velvoittaviin kansainvälisiin sitoumuksiin.” Milloinka sopimuksia on noudatettu? Emu, isäntämaasopimus, Pariisin rauhansopimus, Naapuruussopimus, Naton liitttymissopimus kansanäänestyksellä….listaa voi jatkaa…
Niin. Suomihan ei saisi toimittaa aseita sotaa käyvään maahan.
Tässä nyt asioita katsellessani, noin seitsemänkymmentä vuotta, olen tullut siihen tulokseen että sopimuksia ei kannata noudattaa, oli ne sitten kansainvälisiä tai kotimaisia. Luuletteko että elämä siitä paranee että kun ette pane enää hanttiin, sitähän vastustajanne toivovat. Aseina on koko arsenaali, kotimainen laki, ulkomainen laki, myös heidän mielipiteensä jota ostettu kansainvälinen lehdistö myötäilee. No kun olin optimisti mutta nyt pessimisti, sitä se ymmärryksen kavaminen kai teettää.
Ennen kaikkea kannattaa vältellä viranomaisia. Heistä tulee vain ongelmia. Olen asunut paljon ulkomailla, enkä koskaan tiedottanut millekään viranomaiselle muuttamisistani milloin minnekin. Parempi, kun ei niiden kanssa keskustele. Ovat heikommilla, jos kansalainen ei ole kuuliainen ja tottelevainen heidän mielensä mukaan. Jotkut asiat on tietysti pakko hoitaa viranomaisten kanssa, mutta pitää minimoida.
Suomen pitäisi arastelematta myydä aseita kaikille halukkaille. Asekauppa on maailman suurimpia laillisia bisneksiä, ja luulenpa sotatarvikkeiden kysynnän lähitulevaisuudessa vain kasvavan.