Venäjän hyökättyä Ukrainaan, Puola on seissyt Ukrainan tukena. Maa on ottanut vastaan noin kolme miljoonaa ukrainalaista pakolaista ja tukenut Ukrainaa sotilasavulla.
Tilanteen kiristyessä Puola on entistä tärkeämpi liittolainen Natolle. Suuri osa sotilasavusta Ukrainalle kulkee Puolan kautta, samoin kuin Ukrainan pakolaiset länteen.
Puola näkee Venäjän uusimperialistisena valtiona ja on pitkään hakenut turvaa Venäjää vastaan lännestä. Puolalaiset rynnäkkösukeltajat osallistuivat Yhdysvaltain johtamassa liittoumassa Persianlahden sotaan Irakia vastaan vuonna 1991. Puola on myös ollut Naton jäsen vuodesta 1999 ja Euroopan Unioniin Puola liittyi 2004.
Puolalla on maaraja Ukrainan, Venäjälle kuuluvan Kaliningradin alueen, ja Venäjän liittolaisen Valko-Venäjän kanssa.
Mikäli Ukrainan ja Venäjän välinen sota laajenee, Puola on eturintamassa.
Tämä tekee Puolasta ”Naton keihäänkärjen Venäjää vastaan,” sanoo Theodore Karasik, Jamestown Foundation-säätiön Venäjän ja Lähi-idän tutkija.
”Puolan raja Kaliningradin oblastin kanssa on huolenaihe, mikäli Venäjä jatkaa aggressiivista laajentumispolitiikkaansa,” Karasik pohtii. ”Jos Nato tiivistää rivejään Venäjän suuntaan, Itämeri ja rahtiliikenne sen satamista on kiistakapula nykyisen tilanteen valossa.”
Vuonna 2018 Puola ehdotti yhdysvaltalais-puolalaisen sotilastukikohdan perustamista Puolaan. Tukikohta olisi nimetty silloisen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin mukaan Fort Trumpiksi, mutta Yhdysvallat ei tuolloin halunnut ärsyttää Venäjää.
Sodan sytyttyä tilanne on muuttunut. Yhdysvallat päätti kesäkuun Nato-kokouksessa perustavansa Yhdysvaltain 5. armeijan päämajan Puolaan. Tämä vahvistaa Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa Itä-Euroopassa.
”Se, mikä oli monien mielestä mahdotonta, on muuttumassa todeksi,” iloitsi Puolan varaulkoministeri Martin Przydacz saatuaan tiedon päätöksestä.
Lähde Al-Jazeera