Puola, Viro, Latvia ja Liettua ovat ehdottaneet, että ne eroavat jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan yleissopimuksesta vedoten Venäjän ja Valko-Venäjän lisääntyneisiin turvallisuusuhkiin ja tarpeeseen vahvistaa rajapuolustusta. Myös Suomi aikoo irtautua Ottawan sopimukseen kirjatusta ehdottomasta henkilömiinojen kiellosta.
Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron on kerrottu harkitsevan vetäytymistä Ottawan yleissopimuksesta, joka kieltää maamiinojen käytön, tuotannon ja siirron.
Naton jäsenvaltiot vetosivat tarpeeseen vahvistaa pelotetta ja puolustusvalmiuksia Venäjän ja Valko-Venäjän kasvavan uhan keskellä.
”Meidän on valmistauduttava siihen, että Venäjä muodostaa edelleen uhan alueelle riippumatta siitä, miten vihamielisyydet Ukrainassa kehittyvät”, totesi Latvian puolustusministeri Andris Sprūds. ”Ottawan yleissopimuksesta vetäytyminen voi varmistaa jalkaväkimiinojen tuotannon.”
Liettuan puolustusministeriö julkaisi maanantaina verkkosivullaan samanlaisen lausunnon.
Myös Puolan puolustusministeriö tuki ehdotusta vedoten siihen, että alueellinen turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi sopimuksen ratifioinnin jälkeen.
Viron yleisradioyhtiö ERR puolestaan kertoi, että neljä ministeriötä antoivat yhteisen julkilausuman, jossa puollettiin siirtoa.
”Uskomme, että nykyisessä turvallisuusympäristössä on ensiarvoisen tärkeää tarjota puolustusvoimillemme joustavuutta ja valinnanvapautta, jotta ne voivat mahdollisesti käyttää uusia asejärjestelmiä ja -ratkaisuja liittouman haavoittuvan itäisen sivustan puolustuksen vahvistamiseksi”, neljän maan puolustusministerien allekirjoittamassa julkilausumassa todetaan.
Vuonna 1999 voimaan tullut Ottawan yleissopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, ja sen on ratifioinut noin 160 maata. Suuret sotilasvallat, kuten Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina, eivät kuitenkaan ole allekirjoittaneet sopimusta.
”Ei ole oikein, että kiellämme itseämme käyttämästä aseita, joita Venäjä on valmis käyttämään meitä vastaan”, totesi Viron ulkoministeri Margus Tsahkna. ”Naapurimme Venäjä on hyökkääjä, joka on ja pysyy vakavimpana turvallisuusuhkana paitsi Virolle myös koko Euroopalle.”
Latviassa valmistellaan parhaillaan vetäytymistä valmistelevaa lainsäädäntöä, joka tulee lähitulevaisuudessa lainsäätäjien käsiteltäväksi. Yleisradioyhtiö LSM:n mukaan laki voisi tulla voimaan kuuden kuukauden kuluessa.
”Liittolaiset ovat ilmaisseet ymmärtävänsä Latvian mahdollista vetäytymistä Ottawan yleissopimuksesta ja vahvistaneet puolustusyhteistyön jatkamisen. Puolustusministeriö toteaa, että tietojenvaihto liittolaisten kanssa jatkuu eroamisprosessin aikana”, luki maan puolustusministeriön lausunnossa.
Kaikissa lausunnoissa ilmaistiin maiden sitoutuminen kansainvälisen oikeuden noudattamiseen ja siviilien suojeluun vetäytymisestä huolimatta; siirtyminen voi kuitenkin johtaa sotilaallisten linnoitusten lisääntymiseen ja tuhansia neliökilometrejä maa-aluetta muuttuu asuinkelvottomaksi, kuten Ukrainassa on nähty.
Myös Suomi vetäytyy Ottawan miinasopimuksesta
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat Iltalehdelle, että myös Suomi aikoo irtautua Ottawan sopimukseen kirjatusta ehdottomasta henkilömiinojen kiellosta.
Tämä ei lähteiden mukaan tarkoita sitä, että Suomi aikoisi ottaa puolustuksessaan käyttöön vanhanaikaisia hyppy- tai polkumiinoja. Ne sijoitetaan maastoon, laukeavat ihmisen painosta ja säilyvät toimintakuntoisina pahimmillaan vuosikymmeniä.
Modernit miinat käyttöön
Lähteet sen sijaan arvioivat, että Suomi haluaa varata itselleen oikeuden aseistaa Puolustusvoimat tarvittaessa uudenaikaisilla henkilömiinoilla.
Ne sijoitettaisiin maastoon vanhanaikaisten henkilömiinojen tavoin, mutta ne aktivoitaisiin elektronisesti tai niissä olisi itsedeaktivointimekanismi.
Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että henkilömiina menettää toimintakykynsä, kun sen laukeamisen kannalta olennainen osa, esimerkiksi virtalähde, kulutetaan loppuun. Näin varmistettaisiin se, että suomalaisten sotilaiden maastoon asettamat jalkaväkimiinat eivät olisi siviileille ja eläimille vaarallisia taisteluiden jälkeen.
Ottawan sopimuksessa on määritelty, mitä tarkoitetaan jalkaväkimiinalla.
”Jalkaväkimiina tarkoittaa miinaa, joka on suunniteltu räjähtämään henkilön läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta ja joka tekee taistelukyvyttömäksi, haavoittaa tai tappaa yhden tai useampia henkilöitä”, sopimuksessa todetaan.
Jalkaväkimiinoiksi ei sen sijaan katsota miinoja, jotka on suunniteltu räjähtämään ajoneuvon läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta.
”Miina tarkoittaa ampumatarviketta, joka on sijoitettu maan tai muun pintakerroksen alle, sen pinnalle tai sen lähelle”, miinakieltosopimuksessa määritellään.
Selvitys valmiina
Iltalehden tietojen mukaan puolustusministeriössä on valmistunut selvitys, joka puoltaa Ottawan sopimuksen ehdottomasta kiellosta irtautumista.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) julkistaa selvityksen keväällä. Lähteiden mukaan Puolustusvoimien ja puolustushallinnon johtopäätökset ovat käytännössä valmiina.
Niiden julkistamisen aikataulu on kiinni siitä, millaisia ulkopoliittisia taustavalmisteluita valtionjohto haluaa tehdä ennen avointa miinakeskustelua.
Koska kyse on kansainvälisen sopimuksen velvoitteista irtautumisesta, päätös asiasta tehdään tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja pääministeri Petteri Orpon (kok) johdolla TP-Utvassa eli tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Valtionjohdon päätöksen jälkeen edessä on eduskuntakeskustelu, jossa kansanedustajat saavat ottaa kantaa Ottawan sopimuksen velvoitteista irtautumiseen.
Eduskunnassa on tarkoitus äänestää asiasta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet arvioivat, että enemmistö kansanedustajista antaa tukensa sille, että Puolustusvoimien aseistukseen voidaan sisällyttää moderneja henkilömiinoja.
Lähde: Remix News, Iltalehti
Oli kieli syvällä Venäjän auringon ulottumattomassa paikassa, kun tämä järjetön sopimus hyväksyttiin, oli kissalla kova hinta.