Suomen presidentti ja hallitus ilmoittivat sunnuntaina, että Suomi aikoo hakea Naton jäsenyyttä, mikä tasoittaa tietä 30-jäsenisen läntisen sotilasliiton laajentumiselle keskellä Venäjän käymää sotaa Ukrainassa.
Presidentti
Sauli Niinistö ja pääministeri
Sanna Marin ilmoittivat asiasta yhteisessä tiedotustilaisuudessa Helsingin presidentinlinnassa.
Suomen eduskunnan odotetaan hyväksyvän päätös lähipäivinä, mutta sitä pidetään muodollisuutena.
Virallinen jäsenhakemus jätetään sen jälkeen Naton päämajaan Brysseliin, todennäköisesti jossain vaiheessa ensi viikkoa.
Nato suhtautuu myönteisesti "läheisimpien kumppanien" jäsenhakemukseen
Nato-maiden ulkoministerit kokoontuvat sunnuntaina Berliinissä keskustelemaan lisätuen antamisesta Ukrainalle sekä Suomen, Ruotsin ja muiden maiden pyrkimyksistä liittyä läntiseen liittoutumaan Venäjän aiheuttamien uhkatekijöiden vuoksi.
Georgian hakemuksesta keskustellaan jälleen, vaikka Moskova on varoittanut ankarasti entisen neuvostovaltion liittymisen seurauksista.
"Suomi ja Ruotsi ovat jo nyt Naton läheisimpiä kumppaneita", Naton varapääsihteeri
Mircea Geoana sanoi ja lisäsi odottavansa, että liittolaiset suhtautuvat hakemuksiin myönteisesti. Turkki on kuitenkin esittänyt vastalauseita ja uhannut käyttää veto-oikeuttaan.
Geoana toimi kokouksen puheenjohtajana, sillä pääsihteeri
Jens Stoltenberg on toipumassa COVID-19-infektiosta.
Suomen presidentti Sauli Niinistö ilmoitti lauantaina puhelimitse
Vladimir Putinille virallisesti maan liittymisestä Natoon.
Venäjän johtaja sanoi, että se olisi virhe.
Suomen tekemä ratkaisu tapahtuu ennen Ruotsin hallituspuolueen ratkaisevaa kokousta, jossa keskustellaan maiden mahdollisesta yhteisestä jäsenhakemuksesta.
Saksan ulkoministeri
Annalena Baerbock sanoi, että hänen maansa ja muut tahot tekivät myöhään lauantaina selväksi, että ne olisivat valmiita nopeuttamaan Suomen ja Ruotsin kansallista ratifiointiprosessia.
"Jos nämä kaksi maata päättävät liittyä, ne voivat liittyä hyvin nopeasti", hän sanoi.
Tanskan ulkoministeri torjui ehdotukset siitä, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin vastalauseet voisivat estää liittoa ottamasta uusia jäseniä.
"Jokaisella Euroopan maalla on perusoikeus valita oma turvallisuusjärjestely",
Jeppe Kofod sanoi toimittajille.
"Näemme nyt maailman, jossa demokratian vihollinen numero yksi on Putin ja hänen edustamansa ajattelutapa", hän huomautti. Hän lisäsi, että Nato tukee myös muita maita, kuten Georgiaa, joita Venäjä hänen mukaansa "käyttää välikappaleena".
Turkki on kuitenkin varoittanut, että se voi käyttää veto-oikeuttaan hakemuksiin. Turkin mukaan Suomi ja Ruotsi tukevat kurdiryhmiä, joita maa pitää terroristijärjestöinä. "Pohjoismaat ovat kuin "vierastalo terrorijärjestöille", totesi Turkin presidentti
Recep Tayyip Erdoğan viime perjantaina.
"Turkin kansan suuri enemmistö vastustaa niiden maiden jäsenyyttä, jotka tukevat PKK:ta ja YPG-terroristijärjestöä", Turkin ulkoministeri
Mevlut Cavusoglu sanoi.
"Ja he pyytävät meitä estämään tämän jäsenyyden", hän lisäsi.
Suomen ulkoministeri vähätteli Turkin vastalauseita ennen neuvottelujen alkua.
"Soitin eilen hyvälle kollegalleni ulkoministeri Mevlut Cavusoglulle, jotta jännitteet vähän purkautuisivat. Me tapaamme myös tänään ja olen varma, että löydämme ratkaisun tähän asiaan",
Pekka Haavisto kertoi toimittajille.
Kokous on jatkoa Saksan Itämeren rannikolla tällä viikolla pidetylle seitsemän johtavan talousryhmän ulkoministerien tapaamiselle.
Siellä virkamiehet ilmaisivat vahvan tukensa Ukrainalle ja varoittivat, että Ukrainan satamien viljanviennin estäminen Venäjältä uhkaa lietsoa maailmanlaajuista elintarvikekriisiä.
Lähde: Euronews
