Poliisi: Suomeen saapumisesta perittävä kynnysraha on keskimäärin 15 000 euroa.
Työvoiman rekrytointiin ulkomailta ja erityisesti kehitysmaista liittyy hyvin merkittävässä määrin kynnysraha, eli vastikkeettoman tai vastikkeeltaan täysin suhteettoman rekrytointipalkkion perimistä vastineena työpaikan ja usein tekaistun työpaikan järjestämisestä Suomessa.
Tämä todetaan Helsingin poliisilaitoksen (HPL) eduskunnan hallintovaliokunnalle antamassa lausunnossa. HPL:n lausunto liittyy valiokunnan mietintöön ulkomaalaislain muuttamisesta, joka valmistui viime torstaina.
HPL:n mukaan
”kynnysrahaa maksavat käytännössä kaikki kehitysmaista töihin pyrkivät maailman laajuisesti, ja kynnysrahan perimisessä ovat keskeisessä asemassa oman maan kansalaiset, jotka ovat jo asettuneet kohdemaahan”, tässä tapauksessa Suomeen.
"Kynnysrahan perintään osallistuvat usein pienyrittäjät, isojen yritysten työnjohto ynnä muut esihenkilöasemassa olevat ulkomaalaistaustaiset henkilöt sekä kantasuomalaiset yrittäjät ja esihenkilöt joko suoraan tai epäsuorasti", HPL:n lausunnossa todetaan.
HPL:n mukaan kynnysrahan yleisin vastine on työsopimus, joka mahdollistaa työperäisen oleskeluluvan hakemisen.
"Kynnysrahaa maksamalla saatu työpaikka johtaa usein muuhun työperäiseen hyväksikäyttöön", HPL toteaa.
HPL:n mukaan kynnysrahaa peritään erityisesti henkilöiltä, joiden tavoitteena on muuttaa tulomaahan pysyvästi tai pitkäksi aikaa osana työsuhdettaan.
HPL:n mukaan kynnysraha voi olla myös täysin vastikkeetonta uhrin huijaamista.
HPL: Työsopimus on usein täysin näennäinen
HPL:n mukaan on myös yleistä, että työsopimus on täysin näennäinen. Se on keino järjestää laiton maahantulo, ja todellisuudessa työtä tehdään vaikeasti valvottavilla matalapalkka-aloilla, kuten ruokalähetteinä.
"Samassa tarkoituksessa käytetään hyväksi myös yritysjärjestelyjä, joissa olemassa oleva aktiivinen tai toimimaton ns. pöytälaatikkoyritys myydään ulkomaalaiselle oleskeluluvan hakemista varten ilman tosiasiallista tarkoitusta yritystoiminnan aloittamisesta", HPL kertoo.
Poliisin näkökulmasta keskeiset toimet liittyvät ulkomaisen työvoiman käytön valvontaan ja pidättäytymiseen työperäisten oleskelulupien myöntämisestä.
HPL:n lausunnon ovat allekirjoittaneet rikosylitarkastaja
Markku Heinikari ja rikostarkastaja
Pekka Hätönen.
Kynnysrahan hintahaarukka on 10 000-25 000 euroa
Lausunnon jälkeen hallintovaliokunta päätti pyytää Helsingin poliisilaitokselta lisäselvitystä muun muassa kynnysrahan perimisen laajuudesta ja määrästä.
"Kynnysrahan yleinen taso on noussut covid-kriisin aikana ja se on tällä hetkellä, lähtömaasta riippuen 10 000–25 000 euroa. Keskimääräinen peritty kynnysraha Suomeen saapumisesta on 15 000 euroa", HPL kertoo.
Poliisin mukaan kynnysrahan määrä on tullut ilmi rikostutkinnassa ja siitä on saatu suora näyttö. Tietoa on saatu myös maahanmuuttajilta ja heidän kanssaan työskenteleviltä järjestöiltä.
HPL kertoo tiedotteessaan, että varhaisimmat maininnat kynnysrahan tutkinnasta poliisin rikosasioiden tietojärjestelmässä ovat vuodelta 2010.
"Yleisesti kynnysrahaa on tutkittu osana ihmiskaupparikosnimikettä, mutta viime aikoina asiassa on avattu rikostutkintoja törkeän kiskonnan nimikkeellä", todetaan HPL:n lausunnossa.
Valtakunnallisen ihmiskaupparikostutkintaryhmän suorittamissa esitutkinnoissa on paljastunut tapahtuneen kiristämistä ainakin Nepalin, Kiinan, Vietnamin, Thaimaan, Bangladeshin ja Filippiinien kansalaisilta.
Yritykset mukana "Kela-money"-huijauksessa
HPL:n mukaan tunnistettuja tai epäiltyjä kynnysrahan maksajia oli viime vuonna noin 400 henkilöä.
Määrä kattoi käytännössä kaikki ulkomailta rekrytoitua työvoimaa koskevat rikostutkinnat, joissa rekrytoidun henkilön tarkoituksena oli jäädä Suomeen.
Lopuksi hallintovaliokunta kysyi lisäkysymyksenä, onko poliisilla havaintoja siitä, onko kynnysrahan maksamisella tai muilla ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyvillä tekijöillä ollut ajallista kytköstä, kun ulkomaalaisilla työntekijöillä on ollut oikeus saada sosiaaliturvaa Suomessa.
"Asiaa ei ole nimenomaisesti tutkittu poliisissa, mutta yksittäisissä rikostutkinnoissa asiasta on tehty havaintoja."
HPL:n mukaan erään rakennusalan rikostapauksen esitutkinnassa on tullut esiin selviä viitteitä etuuksien järjestelmällisestä väärinkäytöstä.
"Tutkinnan kohteena oli yrityksen rahojen kierrättäminen ns. kevytyrittäjiä hyväksikäyttäen siten, että yrityksestä maksetut palkat kohdistuivat vuorollaan eri henkilöille, ja tosiasiallinen palkanmaksu tapahtui käteisellä. Osana palkanmaksua oli järjestely, jossa työntekijöiden virallisesti maksettu palkka mitoitettiin siten, että he olivat oikeutettuja sosiaalitukiin, lopun palkanmaksun tapahtuessa ilmeisen pimeästi. Epäillyt kutsuivat tätä järjestelyä nimellä ”Kela-money”, HPL:n lausunnossa todetaan.
Kyselytunnilla käsiteltiin aihetta
Kynnysrahat nousivat julkisen keskustelun aiheeksi parlamentin kyselytunnilla torstaina. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja
Mari Rantanen (ps) hiillosti aiheesta työministeri
Tuula Haataista (sd).
Rantanen kysyi:
Kynnysraha maksettava, Kelasta palkka, vähän ruokarahaa pimeänä. Miksi te omalla politiikallanne edistätte tällaista ihmiskauppaa, riistoa, ihmisoikeuksien polkemista? Haluatteko luoda Suomeen etnisen luokkayhteiskunnan?
Haatainen aloitti vastauksensa sanomalla, että Rantanen "ampuu hieman yli".
"Tämä hallitus ei ole ollut luomassa minkäänlaista luokkayhteiskuntaa eikä edesauttamassa sitä, että ihmisiä käytettäisiin hyväksi, eikä edesauttamassa sellaista, että kynnysrahoja maksetaan. Päinvastoin, tämä hallitus on satsannut mittavasti harmaan talouden työryhmään, jossa on mukana myös poliisi, siellä ovat mukana sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, eri ministeriöt, oikeusministeriö, ja me ollaan lukuisilla hankkeilla ja lainsäädäntötoimilla nyt edesautettu sitä, että tällaiset tilanteet saadaan kiinni ja niihin pystytään myös puuttumaan, ja sehän on se tärkein asia", Haatainen sanoi.
"On hienoa, että poliisin kautta nyt on myös löytynyt. Poliisissa on myös perustettu yksikkö, joka erityisesti pureutuu kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteiden ratkomiseen. Tätä työtä on tehty, ja sitä pitää tiivistää. Tulevan hallituksen pitää tätä myös jatkaa."
Helsingin poliisilaitoksella (HPL) on vuoden 2021 alusta lähtien toiminut valtakunnallinen ihmiskaupparikosten tutkintaryhmä, joka vastaa ihmiskaupparikosten ennaltaehkäisystä, paljastamisesta ja syyteharkintaan saattamisesta koko maassa. Osana toimintaa tutkintaryhmä koordinoi valtakunnallista asiantuntijaverkostoa ja osallistuu viranomaisyhteistyöhön ihmiskaupparikosten torjumiseksi.
Lisätietoa Helsingin poliisilaitokselta:
- Kynnysrahan yleisin vastike on työsopimus, joka mahdollistaa työperusteisen oleskeluluvan hakemisen.
- Kynnysrahan yleinen taso on 10 000-25 000 euroa lähtömaasta riippuen.
- Kynnysrahaa on kiristetty tiettävästi ainakin nepalilaisilta, kiinalaisilta, vietnamilaisilta, thaimaalaisilta, bangladeshilaisilta ja filippiiniläisiltä.
Lähde:
Iltalehti
