Ruotsi elää maakotkan historiallista ennätysvuotta, kun taas Suomessa pesintä on romahtanut – Pohjolan petolintujen kohtalot kulkevat nyt täysin eri suuntiin.
Ruotsin taivaalla liitelee nyt enemmän maakotkia kuin koskaan aiemmin. Tuore valtakunnallinen kartoitus paljastaa, että Ruotsi elää historiallista supervuotta, jossa pesinnät ja poikasmäärät ovat nousseet koko seurannan korkeimmalle tasolle. Suomessa tilanne on toisenlainen: pesintä takkuaa, ravintotilanne heittelee ja maakotka joutuu kamppailemaan elintilastaan.
Ruotsin maakotkalle kaikkien aikojen ennätysvuosi
Ruotsin luonnonhistoriallisen museon julkaisussa kartoitettiin vuonna 2025 yhteensä 869 maakotkan reviiriä. Näistä 612 todettiin asutuiksi ja 280 pesintää onnistui – enemmän kuin koskaan aiemmin kansallisen seurannan aikana.
Poikasia havaittiin 347, mikä on noin sata enemmän kuin vuotta aiemmin.
Maakotka esiintyy nykyään lähes koko Ruotsissa, mutta vahvin kanta löytyy edelleen pohjoisesta: 85 % kaikista reviireistä sijaitsee kuudessa pohjoisimmassa läänissä . Norrbottenissa kirjattiin 74 onnistunutta pesintää, lähes alueen kaikkien aikojen ennätyksen tasolla .
Gotlannissa pesintä onnistui hyvin, vaikka kani – maakotkan tärkeä saalis – on kadonnut joiltakin alueilta kokonaan . Samalla viranomaiset varoittavat, että saaren maakotkakanta on selvästi sisäsiittoinen, mikä voi vaikuttaa tulevaan hoitoon ja elinvoimaan.
Suomen maakotka elää ristiriitaista aikaa – kanta vahvistunut, mutta pesintä heikkoa
Suomessa maakotkan pitkäaikainen kehitys on ollut myönteinen, mutta viime vuosien pesintätulokset kertovat karua kieltä. Metsähallituksen julkaiseman kartoituksen mukaan vuonna 2025 tarkastettiin 530 reviiriä, joista 406 oli asuttuja, mutta vain 128 pesintää onnistui. Poikasia syntyi 149 – selvästi vähemmän kuin Ruotsissa ja vähemmän kuin Suomen omissa huippuvuosissa.
Suomen maakotkakanta on vahvasti pohjoinen: 82 % reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella. Parhaiten pesintä onnistuu Koillis-Lapissa ja Suomenselällä, heikoimmin Etelä-Lapissa, Kainuussa ja Itä-Lapissa.
Suurimmat uhat ovat:
- ravintokannan romahtaminen (kanalinnut, jänikset, pienjyrsijät)
- soiden ojitukset ja metsähakkuut
- pesäpaikkojen häirintä
- sopivien pesäpuiden puute
Suomen vuoden 2025 pesintä oli selvästi heikompi kuin Ruotsin – ja heikoin Suomessa vuosiin.
Luonnon syklit ratkaisevat pesinnän molemmin puolin Pohjolaa
Ruotsissa ja Suomessa maakotkan pesintä seuraa samoja luonnon lainalaisuuksia. Ruotsin ennätysvuoden taustalla on hyvä ravintotilanne, erityisesti pienjyrsijöiden ja kanalintujen syklit, jotka vaikuttavat suoraan pesinnän onnistumiseen.
Sama pätee Suomeen – mutta täällä syklit ovat olleet viime vuosina heikompia. Lisäksi sääolosuhteet voivat romahduttaa pesinnän: väärään aikaan iskevä kylmä jakso voi pakottaa emot keskeyttämään koko pesinnän, kuten Ruotsin museon asiantuntijat muistuttavat.
Kaksi maata, kaksi todellisuutta
Ruotsi elää maakotkan suhteen parasta vuottaan koskaan. Suomi elää selviytymisvuotta, jossa pesintä on heikkoa ja ravintotilanne haastava.
Silti molemmissa maissa maakotka on pohjoisen luonnon symboli – ja sen tulevaisuus riippuu siitä, miten hyvin sen elinympäristö ja saalislajit onnistutaan turvaamaan.