Kotimaa • Rikos

Pohjanmaalla asuvaa miestä syytetään yli 2000 lampaan halal-teurastuksesta

Kuva: Pixabay. (CC0-lisenssi).

Maalahdella asuvaa miestä syytetään laittomista halal-teurastuksista, joissa eläimen kaula viilletään auki ilman kunnollista tainnutusta. Mies on lopettanut syyttäjän mukaan yli 2000 lammasta lähes kahden vuosikymmenen aikana. Halal-teurastus on islamille tyypillinen teurastustapa.

Syyttäjä katsoo miehen syyllistyneen laittomien teurastusten lisäksi mm. myös terveysrikokseen. Mies laiminlöi syytteen mukaan lihan käsittelyssä elintarvikelainsäädännön asettamia hygieniavaatimuksia. Myös teurasjätteen käsittelyssä oli syyttäjän mukaan puutteita. Syytetyn rikoshyödyksi katsottiin yli 107 000 euroa. Syyttäjä hakeekin syytetylle miehelle vankeusrangaistusta mm. terveysrikoksesta, rekisterimerkintärikoksesta, ympäristön turmelemisesta, eläintaudin leviämisvaaran aiheuttamisesta ja törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Lisäksi syytetylle kaavaillaan tuotantoeläintenpitokieltoa. Syytetty mies myöntää lopettaneensa 1570 lammasta ja kaksi nautaa viiltämällä kurkut auki. Tainnutukseen mies kertoo käyttäneensä osassa tapauksia vasaraa tai kirvestä. Syytetty kertoi aloittaneensa teurastukset, koska ei ollut saanut kaupoista lampaita. Hän otti teurastetuista lampaista osan omaan käyttöönsä ja myi osan eteenpäin. Suomen lain mukaan eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Tainnutus tai lopettaminen on tehtävä Suomen lain mukaan ennen veren laskua. Uskonnollisista syistä nykylaki sallii tietyissä olosuhteissa kuitenkin samanaikaisen veren laskun ja teurastuksen aloittamisen. Lisäksi siipikarjaa on joissakin lain määrittelemissä tapauksissa laillista teurastaa katkaisemalla kaula. Uskonnollisista syistä noudatettavassa erityisessä teurastustavassa on kuitenkin oltava lain mukaan läsnä tarkastuseläinlääkäri ja se on suoritettava teurastamossa. Viimeaikaisen eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä on ollut jonkin verran keskustelua myös uskonnollisista kosher- ja halal-rituaaliteurastuksista ja siitä onko niitä huomioitava ylipäätään Suomen lain säädännössä. Lähde: Iltalehti, Finlex