Vuoden 2019 budjettikäsittelyssä perussuomalaiset muistuttivat "haittamaahanmuuton" kuluista, työvoiman saatavuusharkinnan tärkeydestä sekä EU:n kehityksen ongelmallisuudesta.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Leena Meri vertasi turvapaikanhakijoista aiheutuvia kuluja velanottoon.
- Me otamme 1,4 miljardia velkaa ensi vuonna. Vuosina 2017—2019 kotoutukseen kuluu 700 miljoonaa ja vastaanottoon 700 miljoonaa. Sehän on yhteensä tuo 1,4 miljardia euroa, Meri huomautti.
Meri kysyi, tehdäänkö EU:n tasolla turvapaikanhakutilanteelle mitään ja huomautti, että samalla kun turvapaikanhakijoihin menee satoja miljoonia, suomalaisten takuueläkkeisiin annettiin vain 10 miljoonaa lisää.
- Milloin tämä turvapaikanhakutilanne saadaan kuntoon, jolloin me pääsisimme panostamaan suomalaisiin paljon enemmän? Jos takuueläkettä nostettiin 9 euroa kuussa, se oli 10 miljoonan panostus. Miettikää, satoja miljoonia menee koko ajan muuhun kuin suomalaisten edunvalvontakoneistoon! Meri muistutti.
Suomalaiset työttömät koulutukseen ja työhön: ei työn saatavuusharkinnan poistolle
Kansanedustaja
Sami Savio (ps.) huomautti, että työllisyysasteen nosto on perussuomalaisille keskeinen asia. Hän totesi, että Suomessa tarvitaan työnteon ja yrittämisen edellytysten parantamista ilman vastakkainasettelua.
- Monen suomalaisen työttömän osaaminen on korkeatasoista, ja ylivoimaisesti suurimmalla osalla työttömistä on myös motivaatio kohdallaan. Kuitenkin varsinkin RKP:n riveistä, monista muistakin, on väläytelty työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Valitettavasti työtilaisuuksia ei talouden noususuhdanteesta ja kovasta työpaikan etsimisestä huolimatta ole tarjolla edes kaikille suomalaisille työttömille, Savio huomautti.
Suomalaisten työllisyyden kohentamisen esteinä Savio näkee muun muassa korkeat asumiskustannukset ja liikkumisen kalleuden.
- Nämä vaikeuttavat työllistymistä toisella paikkakunnalla. Samalla ne syövät suomalaisten ostovoimaa rokottaen pahimmin pienituloisia kansalaisia, esimerkiksi monia eläkeläisiä. Se kaikki on pois kotimaisesta kulutuksesta ja kotimarkkinoilla toimivilta yrityksiltä, Savio totesi.
EU:n tulee olla kauppaliitto – ei muuta
Kansanedustaja
Ville Tavio (ps.) otti esille Euroopan unionin suorat kulut Suomen budjettiin sekä epäsuorat vaikutukset kansantalouteen.
- EU maksaa Suomelle suoraan ne jäsenmaksut, ne miljardit. Mutta kuinka paljon EU-byrokratia oikeasti maksaa Suomelle, kun se vie virkamiestyötä ja tiedätte, miten paljon se hankaloittaa järjestelmää? Tavio kysyi.
Tavio muistutti, että perussuomalaiset ovat olleet aina sitä mieltä, että EU:n tulisi olla kauppaliitto eikä liittovaltio.
- Miksi hallitus ei siis kamppaile siitä, että EU kuppaa jatkuvasti Suomen rahaa? Aina hehkutetaan vain, että EU antoi rahaa, mutta se on meidän omaa rahaa, mitä se EU tänne Suomeen antaa. Aikooko hallitus liikauttaa evääkään sen suhteen, ettei tämä EU-budjetti myös jatkaisi paisumistaan brexitin jälkeenkin? Tavio tivasi.
