Pirkanmaan pelastuslaitokselle on tullut runsaasti tiedusteluja väestönsuojista Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Pelastuslaitos kokosi tietopaketin, jossa se vastaa kansalaisten yleisimpiin kysymyksiin aiheesta.
Venäjän hyökättyä torstaina Ukrainaan on tullut Suomen pelastuslaitoksille paljon väestönsuojiin liittyviä kysymyksiä, kerrotaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen tiedotteessa.
Yhteydenottotulvan vuoksi
Pirkanmaan pelastuslaitos julkaisi tietopaketin, jossa on vastauksia yleisimpiin väestönsuojiin liittyviin kysymyksiin.
Pelastuslaitoksen tiedotteessa kuitenkin korostetaan, että Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu uhkaa, että väestönsuojien käyttöönotto olisi tarpeen.
“Yleinen viesti pelastuslaitoksen puolelta on, että Suomeen ei kohdistu mitään sellaista uhkaa, joka edellyttäisi väestönsuojien käyttöönottomääräysten antamista tai joditablettien käyttöä”, Pirkanmaan pelastuslaitoksen tiedotteessa korostetaan.
Ohessa pelastuslaitoksen vastaukset kansalaisia tällä hetkellä askarruttaviin yleisimpiin väestönsuojeluun liittyviin teemoihin.
Milloin väestönsuojaan tulee hakeutua?
Pelastuslaitos muistuttaa, että väestönsuojan käyttöön ottamisesta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, ja väestönsuojiin siirrytään vain viranomaisen määräyksestä.
Viranomaisten antaman käyttöönottoilmoituksen jälkeen väestönsuoja tulee laittaa toimintakuntoon 72 tunnin kuluessa. Käyttöönoton tekee väestönsuojan hoitaja.
“Ennen käyttöönottoa väestönsuoja on suojassa vain rakenteidensa verran. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojatiivisteet eivät toimi automaattisesti”.
Mistä väestönsuojia löytyy?
Yleensä väestönsuojat sijaitsevat rakennusten kellarissa, maan tasolla tai osana erillisiä rakennuksia, esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä. Väestönsuojat tunnistaa merkistä, jossa on sininen kolmio oranssilla pohjalla.
Suojia on useimmiten suurissa taloyhtiöissä tai työpaikoilla, jolloin ne ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytettävissä. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa ei yleensä ole väestönsuojia.
Väestönsuojia löytyy myös julkisten tilojen, kuten koulujen ja päiväkotien yhteydessä, jolloin ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjille.
“On mahdollista, että taloyhtiöllä/kiinteistöllä ei ole väestönsuojaa tai nimettyjä väestönsuojapaikkoja muissa kiinteistöissä. Jos asia on epäselvä, tieto väestönsuojasta tai -paikoista löytyy varmimmin kiinteistön pelastussuunnitelmasta tai isännöitsijältä”, Pirkanmaan pelastuslaitoksen tiedotteessa kerrotaan.
Esimerkiksi Pirkanmaalla on yksi yleinen väestönsuojelu Liisankalliolla.
“Koska tiloja on rajallisesti, niin poikkeusoloissa viranomaisten lisävaltuudet mahdollistaisivat mm. rakennusten haltuun ottamisen ja näiden rakennuksien väestönsuojien osoittamisen lähialueiden niille ihmisille, joiden talossa ei ole omaa väestönsuojaa. Mahdollisesti myös muitakin kuin varsinaisia väestönsuojia osoitettaisiin suojatiloiksi”.
Tiedotteen mukaan lähtökohtana on osoittaa ihmisille väestönsuoja muutaman sadan metrin säteellä suojelutilanteessa.
Vaihtoehtona on evakuoida ilman väestönsuojaa olevat asukkaat vaara-alueelta tilanteessa, jossa väestönsuojan käyttö olisi ajankohtaista. Alueen evakuoinnista ilmoitettaisiin viranomaisten toimesta.
Mistä tietää, onko väestönsuoja kunnossa?
Jokaiselle väestönsuojalle on oltava nimetty ja koulutettu hoitaja, joka vastaa esimerkiksi sen kunnossapidosta ja käyttöönotosta. Pelastuslaitoksen mukaan olisi toivottavaa, että väestönsuojan hoitaja joko asuisi tai muuten oleskelisi kiinteistöllä säännöllisesti.
Väestönsuojan omistajan on puolestaan huolehdittava siitä, että väestönsuojan koneet ja laitteet pysyvät toimintakunnossa ja että varusteita huolletaan säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Lisäksi suojalle on tehtävä kymmenen vuoden välein tiiveyskoe, jossa suojan kunto tosiasiallisesti testataan.
“Jos viimeksi pidettyjen huolto- ja tarkastustoimenpiteiden ajankohta on epäselvä, niin kyseiset toimenpiteet tulee suorittaa laitteiden ja varusteiden toimintakunnon varmistamiseksi. Huolto- ja tarkastustoimenpiteet voi tehdä ammattitaitoinen kiinteistönhoitaja tai suojanhoitaja. Lisäksi huolto- ja tarkastustoimenpiteitä tekeviä yrityksiä löytyy esimerkiksi hakusanoilla ”väestönsuojan tiiveyskoe”. Huolloissa ja tarkastuksissa havaitut puutteet ja viat tulee korjata”, pelastuslaitoksen tiedotteessa ohjeistetaan.
Mitä saisi ja ei saisi tuoda mukanaan väestönsuojaan?
Elintarvikkeita tulisi ottaa mukaan henkilökohtaiseen käyttöön kahden tai kolmen päivän tarpeisiin.
Ruoan ja juoman lisäksi väestönsuojaan tulisi ottaa mukaan henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, nukkumistarvikkeet, kuten makuupussi ja retkeilyalusta, taskulamppu ja paristoja, joditabletteja ja tarvittaessa korvatulpat.
Lisäksi mukaan voi ottaa ajanvietettä, kuten kirjoja, pelejä, paperia ja kyniä.
Pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan väestönsuojaan ei saa tuoda lemmikkejä, alkoholia, huumeita, aseita, pahanhajuisia tuotteita eikä lämpöä tuottavia laitteita, kuten kaasukeitintä ja myrskylyhtyä. Myöskään tupakointi ei ole väestönsuojassa sallittua.
Miten muuten voisi varautua ja suojautua, mikäli suojautuminen tulisi ajankohtaiseksi?
Yksi tärkeimmistä asioista erilaisiin häiriötilanteisiin varautumisessa on riittävä kotivara pitäminen.
Tiedotteen mukaan ihmisten tulisi yleisesti ottaen varautua pitkäkestoisiin sähkökatkoihin tai vedenjakelu- ja maksuliikenneongelmiin. Kotivara on turvana myös pienempien häiriöiden, kuten sähkökatkoksen tai sairastumisen yhteydessä.
“Kotiin olisi hyvä varata kolmen päivän varaksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa, kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa ynnä muuta omassa arjessa tarpeellista”.
Sisälle suojautuminen on yksi toimintamalli erilaisten vaaratilanteiden varalle, eikä se sinällään liity poikkeustilanteisiin tai sodan uhkaan.
Sisälle suojautuminen voi liittyä esimerkiksi kemikaalionnettomuuteen tai tulipaloon lähialueella.
“Tällöin ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot suljetaan ja kaikki raot tiivistetään esimerkiksi tuorekelmulla tai ilmastointiteipillä. Jos kiinteistössä on koneellinen ilmanvaihto, sen keltainen hätäpysäytyspainike löytyy yleensä aulatilan seinältä. Sisälle suojautumisesta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä ja/tai hätätiedotteella esimerkiksi television tai 112-sovelluksen kautta”.
Lähde: Pelastuslaitos, Ilta-Sanomat
