Ulkomaalaistaustaiset ylikorostuvat rokottamattomien joukossa pääkaupunkiseudulla jonkin verran. Rokottamattomista jopa puolet voivat olla vieraskielisiä, kertoo Husin diagnostiikkajohtaja.
Koronaviruksen omikronmuunnos leviää ja herättää huolta maailmalla. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla asuu suuri määrä ihmisiä, jotka eivät ole hankkineet rokotesuojaa koronavirusta vastaan ja joilla ei ole aikomustakaan hankkia sitä.
Rokottamattomia 12 vuotta täyttäneitä henkilöitä asuu Helsingissä noin 77 000, Vantaalla 33 500 ja Espoossa 31 000. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot kertovat, että eniten rokottamattomia on alle 40-vuotiaiden ikäryhmässä. Rokottamattomuus on lisäksi varsin yleistä vieraskielisten eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien keskuudessa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja
Lasse Lehtonen kertoi Helsingin Sanomille, että vieraskielisten osuus rokottamattomista on suurempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä.
”Rokottamattomista jopa puolet voivat olla vieraskielisiä.”
Vieraista kielistä yleisimpiä pääkaupunkiseudulla ovat venäjä, viro, somali ja arabia. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit eivät kuitenkaan median lukuisista yrityksistä huolimatta ole tähän mennessä suostuneet kertomaan tarkemmin, miten rokottamattomuus jakautuu eri kieliryhmien kesken. Espoon tartuntataudeista vastaava lääkäri
Topi Turunen on vedonnut tietojen epävarmaan luotettavuuteen ja siihen, että niiden julkaisulla voi olla kielteisiä vaikutuksia suhtautumisessa vieraskielisiä ja viranomaisia kohtaan.
Lasse Lehtosen näkemyksen mukaan eri kulttuureihin liittyviä erityispiirteitä on. Helsingin Sanomien haastattelussa hän mainitsee eri kulttuureihin liittyvät disinformaatiolähteet, epäilykset ja pelot.
”Esimerkiksi afrikkalaisilla on taikauskon tyyppistä ajattelua. On peloteltu, että rokotteet aiheuttavat hedelmättömyyttä tai impotenssia. Venäläisillä on venäjänkielistä propagandaa länsimaiden rokotteiden ongelmista.”
Yksi vieraskielisten rokottamattomuutta selittävä tekijä voi Lehtosen mukaan olla alkuperäisestä kotimaasta peräisin oleva epäluottamus viranomaisiin. Rokottautuminen edellyttää luottamusta kansalaisten ja viranomaisten välillä, Lehtonen sanoo. Luottamuksen rakentamisessa on tärkeää toimiva kontakti perusterveydenhuoltoon.
Lähde: Helsingin Sanomat
