Eurooppa Maahanmuutto Politiikka Terveys ja hyvinvointi

”Osa ulkomaalaisista lääkäreistä on merkittävä turvallisuusriski” – Saksan johtava lääkäri varoittaa muslimimaista tulevista lääkäreistä

Kuvituskuva: Kansalainen.

”Arabikollega laittoi mahaletkun keuhkoon ja keskuslaskimokatetrin kaulavaltimoon. Potilas kuoli”.

Ulkomaalaiset lääkärit eivät myöskään ole ratkaisu Saksassa havaittuun terveydenhuollon kasvavaan pulaan, ja monissa tapauksissa nämä ulkomaalaiset lääkärit ovat itse asiassa uhka potilaille, toteaa eräs Ala-Saksin osavaltion ylilääkäri, joka antoi Cicero-lehdelle syvähaastattelun kokemuksistaan.

Yhä useammat vaativat, että Saksaan pitäisi tuoda lisää ulkomaalaisia lääkäreitä, mutta haastateltu lääkäri, joka työskentelee sisätautien ja kardiologian erikoislääkärinä Ala-Saksin osavaltion sairaalassa, varoittaa, että maiden välillä on suuria eroja lääkärikoulutuksessa. Hän puhui Cicerolle vain sillä ehdolla, että hänen nimeään ei paljasteta kostotoimien pelossa.

”Ylilääkärinä huolehdin myös ulkomaalaisista apulaislääkäreistä, joilla on ammattilupa. Kymmenestä ulkomaalaisesta lääkäristä vain yhden päästän potilaiden lähelle. Kyse ei ole vain kielimuurista, vaan räikeistä eroista lääketieteellisessä koulutuksessa. Huomatkaa: keuhkosyöpäpotilas ja sydänkohtauspotilas saavat samaa ohjeiden mukaista hoitoa sairausvakuutustilanteesta riippumatta. Minun kokemukseni mukaan suurin osa ulkomaalaisista kollegoista ei edes tiedä näistä standardeista”, hän sanoi.

Ylilääkärillä on runsaasti esimerkkejä omasta kokemuksestaan, miten ulkomaalaiset lääkärit eivät tunne Saksan vakiokäytäntöjä.

”Viime viikolla työskentelin sisätautien teho-osastolla kollegan kanssa, joka on valkovenäläinen elektrofysiologi. Hänellä oli silminnähden vaikeuksia tulkita EKG:tä. Kun hän sitten teki sydämen ultraäänitutkimuksen, minusta tuntui, että se oli hänelle hankalaa kuin Kuuhun laskeutuminen. Meidän jokapäiväisessä lääketieteellisessä käytännössämme tämä on kuitenkin täysin normaali käytäntö”, hän sanoi.

Ylilääkäri lisäsi, että joissakin tapauksissa on hyvin mahdollista, että hänen ulkomaalaiset kollegansa ovat jopa myötävaikuttaneet potilaiden kuolemaan.

”Minun on raportoitava myös äärimmäisempiä esimerkkejä: Erään arabikollegan yhteydessä syyttäjänvirasto on jo määrännyt ruumiinavauksen. Kollega laittoi mahaletkun keuhkoon ja keskuslaskimokatetrin kaulavaltimoon. Potilas kuoli. En todellakaan tiedä varmasti, mikä aiheutti potilaan kuoleman, mutta ymmärrättehän, että jotkut näistä lääkäreistä muodostavat merkittävän turvallisuusriskin. Tämä ei ole vain riski potilaille, vaan se myös kuormittaa liikaa meidän ylilääkäreiden työmäärää, hän sanoi.

Potilaita on suojeltava lääkäreiltä

Ylilääkäri jatkoi, että huonosti koulutetut kollegat ovat niin taitamattomia, että hänen on ”suojeltava potilasta lääkäriltä”. Tämä tarkoittaa sitä, että kun hän lähtee pois töistä ja palaa takaisin töihin, hänen on tarkistettava kaikki toimenpiteet, joita huonosti koulutetut ulkomaiset lääkärikollegat ovat tehneet potilaiden kanssa varmistaakseen potilaiden terveyden ja turvallisuuden.

Tässä yhteydessä hän antoi toisen esimerkin, jossa hän totesi: ”Nuoren, parikymppisen potilaan kohdalla asiat olivat kriittiset. Hänen tilansa oli hengenvaarallinen. Tammikuun alussa työvuorossa oli nuori arabilääkäri, joka oli vastuussa hänestä, mutta hän ei osannut pistää suonensisäisiä neuloja. Se oli kyseinen arabilääkäri, josta aiemmin kerroin teille. Niinpä pyysin hoitajia huolehtimaan nuoresta potilaasta, ei vastuuta kyseiselle lääkärille. Ylilääkärinä kielsin tätä lääkärikollegaa nimenomaisesti koskemasta potilaaseen. En olisi voinut kuvitella tällaista muutama vuosi sitten.”

Hän sanoi, että kaikki ulkomaalaiset lääkärit eivät ole olleet ongelma Saksassa, ja hänellä on ollut hyviä kokemuksia eteläisen Euroopan maiden lääkäreistä. Hän totesi, että Saksaan tulevilla italialaisilla lääkäreillä on ”loistava” koulutustaso ja että he voivat ansaita enemmän rahaa Pohjois-Euroopan maissa. Hän totesi, että vaikka Marokosta tulevilla lääkäreillä voi olla huono hoitotapa, heillä on vankka lääketieteellinen koulutus, mutta Syyriasta ja Afganistanista tulevat lääkärit ovat sitten toinen juttu.

”Minun on sanottava, että mitä enemmän muslimitaustaisia kollegat ovat olleet sosialisaationsa kautta, sitä vaikeampaa heidän kanssaan on olla tekemisissä sairaalan arjessa”, hän sanoi. ”Monilla muslimikollegoilla on suuria vaikeuksia hyväksyä kritiikkiä. Koska heillä on hyvin vahva kunniantunto, he tuntevat itsensä heti hyökkäyksen kohteeksi. Kun halusin selittää eräälle lääkärikollegalle objektiivisesti, miten kuolintodistus annetaan, hän huusi minulle ja syytti minua rasismista. Hän sanoi myös, ettei hän halunnut käsitellä näin yksinkertaisia tehtäviä. Miten voin työskennellä tuloksellisesti kollegan kanssa, jos hän ei kestä kritiikkiä ja tuntee kunniansa loukatuksi? Jatkuva uuden oppiminen on ammatissamme välttämätöntä.”

”Ammattitaidottomia, ylimielisiä, naiskollegoja ahdistelevia arabilääkäreitä”

Hän totesi myös, että monilla muslimilääkäreillä on ”sukupuolistereotypioita”.

”On kauheaa, miten epäkunnioittavasti he joskus kohtelevat sairaanhoitajia”, hän sanoi. ”Jopa minua, kokenutta ylilääkäriä, kohdellaan toisinaan ylimielisesti ja ylemmyydentuntoisella tavalla, jota en ole koskaan aiemmin kokenut urani aikana sairaaloissa. Tiimissämme on nuoria naisapulaislääkäreitä, jotka kertovat minulle aivan avoimesti suoraan, etteivät halua työskennellä arabikollegoiden kanssa viikonloppuisin. He tuntevat itsensä ahdistelluiksi ja pelkäävät. Naisena minun on sanottava: Ymmärrän nuoria kollegojani hyvin.”

Ylilääkäri totesi myös, että hän ei ole ainoa, jolla on ollut uskomattomia kokemuksia ulkomaalaisista lääkäreistä. Hän huomauttaa, että hänen miehensä työskenteli kerran Hessenissä ja joutui suorittamaan valtiontutkinnon ulkomaalaisen lääkärin kanssa vain siksi, että kyseinen lääkäri ei saanut sitä suoritettua, koska hänellä ei ollut riittävästi tietoa.

”Yhdellä näistä potilaista oli punaiset kasvot, mikä on klassinen vyöruusun oire. Tämä on hyvin helposti tunnistettava sairaus. Yksi ulkomaalaisista lääkäreistä diagnosoi, että kyseessä oli päässä kasvava kasvain, joka oli kiireellisesti poistettava kirurgisesti. Miehellä oli jo ammattilupa ja hän työskenteli neurokirurgina Hessenissä. Aviomiehelläni ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin antaa hänen epäonnistua. Monet lääkärin perheenjäsenistä ja ystävistä odotti oven ulkopuolella. Kun he saivat tietää, että mies oli reputtanut kokeen, turvamiehet saattoivat aviomieheni ulos rakennuksesta”, ylilääkäri kertoi.

Sen lisäksi, että lääketieteelliset standardit ovat paljon alhaisemmat monissa ulkomaisissa maissa, ulkomaalaiset lääkärit kamppailevat Saksassa myös kielen kanssa, sillä lähes puolet lääkäreistä reputtaa kielitaitokokeissa. Lähes 20 vuoden kokemuksesta lääkärinä hän sanoo, että ulkomaalaisten lääkäreiden maahanpääsyn nopeuttaminen Saksaan, mukaan lukien standardien lieventäminen, olisi kohtalokas virhe.

Aina keskustellaan siitä, pitäisikö meidän asteittain kumota Saksassa nykyiset säännöt ja tunnustaa enemmän ulkomaista asiantuntijakoulutusta. Erikoislääkäreiden nopeampi tunnustaminen on vain yksi esimerkki monista keskusteluista, joiden tavoitteena on päästää ulkomaisia lääkäreitä sairaaloihimme nopeammin ja ilman monimutkaisia tarkastuksia. Voin vain voimakkaasti varoittaa tästä, koska kokemukseni mukaan syyrialainen tai afganistanilainen lääkäri on hyvin kaukana saksalaisista standardeista. Kun otetaan huomioon viime vuosina yhä ideologisemmaksi käydyt keskustelut ammattitaitoisen työvoiman puutteesta, pelkään kovasti tätä mahdollista kehitystä”, ylilääkäri sanoi.

Valtamedia vääristelee ja raportointi perustuu manipulointiin

Hän kertoi Cicerolle olevansa huolissaan tiedotusvälineiden huonosti tutkituista uutisoinneista ulkomaalaisista lääkäreistä, mihin Cicero vastaa kysymällä, onko kyse tekijöiden tarkoituksellisesta vääristelystä vai yksinkertaisesti huonosta raportoinnista?

”Mielestäni kyse on molemmista. Monissa ammattitaitoisen työvoiman ja ulkomaalaisten lääkäreiden puutetta koskevissa mediaraporteissa huono tutkimus kohtaa ennakkoluuloisen, ideologisesti vaikutteita saaneen mielipiteen”, hän sanoo.

”Olen ollut lääkäri vuodesta 2006, ja koen yhä voimakkaammin, miten ammattitaitoisten työntekijöiden puutteesta käydyssä mediakeskustelussa on vallinnut valtavirran näkemys, jonka mukaan ammattien tunnustamista pitäisi helpottaa.”

Hän sanoi myös, että tiedotusvälineet esittävät vääristyneen version tosiasioista ja kuvaavat usein, että Saksalla on valtavasti ulkomaalaisia lääkäreitä, joita Saksa voisi hyödyntää, ja että monet heistä työskentelevät jo Saksassa matalan ammattitaidon ja osaamisen ammateissa.

”Tiedotusvälineet antavat jatkuvasti manipuloivan ja vääristyneen kuvan ulkomaisista kardiologian professoreista, jotka ”joutuvat työskentelemään roskakuskina”. Todellisuudessa sellaisia ei yksinkertaisesti ole olemassa. Älkää käsittäkö minua väärin, meidän on todellakin tehtävä jotain ammattitaitoisten työntekijöiden puutteelle, mutta ratkaisu ei voi olla huonosti koulutettujen lääkäreiden päästäminen potilaiden kimppuun. Se olisi luopumista lääketieteellisistä standardeistamme, jotka ovat jo pitkään olleet Saksan terveydenhuoltojärjestelmän tunnusmerkki”, hän sanoi.

Lähde: Cicero, Remix News

Lue lisää aiheesta:
Tilaa
Ilmoita
0 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Uusimmat uutiset