10.3.2022 oli Helsingin Sanomissa koko sivun ilmoitus "Pohjoismaiset sanomalehdet alkavat yhdessä julkaista artikkeleitaan venäjäksi".
Kyseiset lehdet ovat Helsingin Sanomat, ruotsalainen Dagens Nyheter ja tanskalainen Politiken. Hiukan ihmetyttää, miksi Norjan ja Islannin valtalehdet eivät ole mukana.
Ilmoitus alkaa näin: "Eurooppa on muuttunut peruuttamattomasti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti vihamieliset sotatoimensa. Sota synnyttää päivittäin kysymyksiä, joihin ainoastaan riippumaton lehdistö pystyy löytämään syvällisiä vastauksia."
Keskellä ilmoitusta sanotaan: "Myös venäläisillä tulee olla oikeus riippumattomaan tietoon. Tragedia Ukrainassa ei välity venäläiselle yleisölle propagandakanavien kautta."
Ja lopussa ilmoitus vakuuttaa: "Riippumaton tiedonvälitys on välttämätöntä, jotta voimme ylläpitää toivoa rauhasta ja inhimillisyydestä."
Olen kauniista periaatteista samaa mieltä ja on hyvä, että venäläisille tarjotaan muutakin tietoa kuin se, mitä heillä on mahdollisuus saada, jos he seuraavat vain omia tv-kanaviaan.
Olen kuitenkin täysin eri mieltä siitä, että Helsingin Sanomat olisi riippumaton tiedonvälittäjä. Kun en tunne muita lehtiä, niin en sano niiden osalta mitään, mutta luulen kuitenkin, että tilanne on sama kuin kotoisella Hesarillakin.
Helsingin Sanomat on nimittäin riippuvainen rahavallasta eli sen omistajatahosta, vapaamuurareista, kansainvälisistä uutistoimistoista, EU:sta ja Suomen hallituksesta, jonka sylikoira se on ajaessaan samaa globalistista Uuden maailmanjärjestyksen agendaa kuin raha- ja valtaeliittikin. Helsingin Sanomat ei siis ole riippumaton ns. neljäs valtiomahti, joka sen pitäisi olla, vaan lehti on samassa veneessä rahamiesten ja vallankäyttäjien kanssa edesauttamassa heidän politiikkaansa.
Nämä ilmiselvät kytkökset muihin valtatahoihin estävät monipuolisen ja kriittisen tiedonvälityksen. Sen sijaan uutisoinnista, kommenteista ja pääkirjoituksista tulee yhden valitun ja hyväksytyn poliittisen mielipiteen propagandistista ajamista.
Mainitsen muutamia esimerkkejä Helsingin Sanomien yksipuolisuudesta: taipuminen Kekkosen aikaan suomettumiseen eli vaikenemiseen NL:n epäkohdista, EU-jäsenyyden propagoiminen, Nato-jäsenyyden ajaminen, pakolaiskysymyksessä yksisilmäinen eli vain humanistinen näkökulma, ilmastonmuutoksessa yhden mielipiteen voimakas puolustaminen, koronaepidemiassa ja rokotuksissa yhden näkemyksen jatkuva toitottaminen ja eri mieltä olevien syyllistäminen ja nyt Ukrainan kriisissä lännen informaation hyväksyminen ja jakaminen totuutena.
Minusta on mahdotonta pitää Helsingin Sanomia vapaana ja riippumattomana mediana, koska sen sisältö on niin selvästi globalistista propagandaa, joka tähtää lopulta yhden maailmanhallituksen muodostamiseen, jolloin Hesari tulee julistamaan suurin otsikoin, miten hyvää Suomelle on olla tulevan maailmandiktaattorin kuuliaisena alamaisena, jonka merkki tulee ottaa oikeaan käteen tai otsaan ja jota pitää kunnioittaen kumartaa.
Lisäksi en voi katsoa, että Helsingin Sanomat on vapaa ja riippumaton lehti, koska toisinajattelijoiden on hyvin vaikeaa, lähes mahdotonta, saada sen sivuille kirjoituksiaan.
Tällainen tilannehan on normaalia diktatuurimaissa, kuten Venäjällä, jossa suurimmat mediat ovat täysin valtion tiukassa ohjauksessa ja pienempiä on viime aikoina lopetettu. Voi sanoa, että Venäjällä ei ole sananvapautta enää juuri ollenkaan, kun jopa sen sanomisesta, että Ukrainassa on erityisen sotilasoperaation sijasta menossa ihan oikea sota, voi saada 15 vuotta vankeutta.
Lännessä ja Suomessa sananvapauden asema ei ole ihan yhtä paha kuin Venäjällä tai vaikkapa myös Kiinassa, mutta se ei ole myöskään niin hyvä kuin sen pitäisi lännen arvojen mukaan olla. Niitä arvoja ei vain noudateta käytännössä. Ne ovat olemassa vain paperilla, kuten tämän päivän Helsingin Sanomien sivulla A 9.
