Pariisin olympialaisten surullisenkuuluisan avajaisseremonian taiteellinen johtaja on myöntänyt, että LGBT-aiheinen esitys oli "poliittinen", ja kuvaillut Pyhää Jeanne d'Arcia yhdeksi Ranskan historian "suurimmista transvestiiteista".
Puhuessaan tällä viikolla Le Monde -sanomalehdelle Thomas Jolly myönsi poliittisen puolueellisuuden Pariisin "muka poliittisesti neutraalien olympialaisten avajaisseremoniassaan". Performanssi herätti kansainvälistä kritiikkiä, jonka tarkoituksena oli näennäisesti pilkata kristinuskoa transvestiitti-aiheisella, Jeesuksen Kristuksen viimeistä ehtoollista esittävällä esityksellä. "Totta kai se oli poliittista, vaikka en harrasta käännytystoimintaa", taiteellinen johtaja myönsi Le Figaron julkaisemissa kommenteissa. Jolly puolusti päätöstä edistää LGBTQ+-agendaa ja väitti, että Ranskan historia ja kulttuuri sisältävät monia esimerkkejä "sukupuolen joustavuudesta", ja mainitsi erityisesti 1400-luvun ranskalaisen katolisen pyhimyksen Jeanne d'Arcin. "Tehtäväni oli kertoa, keitä me olemme. Kaikissa maalauksissa esiintyi erilaisia kehoja, monimuotoisuutta, naisia ja miehiä meikattuna tai puvussa. Teatteri oli kaikkialla, samoin kysymys sukupuolesta. Ranskan kuninkaat puuteroituivat ja käyttivät korkokenkiä. Eikö Jeanne d'Arc, yksi historiamme suurimmista transvestiiteista, tuomittu, koska hän oli pukeutunut mieheksi?", kommentoi juutalainen Jolly. Jeanne d'Arc auttoi johtamaan Orléansin englantilaisen piirityksen murtamista vuonna 1429, poltettiin myöhemmin roviolla harhaoppisuuden vuoksi, muun muassa siksi, että hän oli pukeutunut miesten vaatteisiin. Ei ole kuitenkaan mitään todisteita siitä, että syvästi uskovainen nainen olisi pitänyt itseään niin sanotun LGBTQ+-yhteisön jäsenenä. Ranskan suojeluspyhimys viittasi itse asiassa usein itseensä nimellä "La Pucelle" (Neitsyt), mikä korostaa hänen asemansa merkitystä neitsyenä naisena. Nykykertomuksissa on myös esitetty, että Jeannen päätös pukeutua sodassa miesten vaatteisiin oli pikemminkin käytännöllinen päätös kuin osoitus "sukupuolen joustavuudesta". Jeanne d'Arcin arkiston mukaan miesten vaatteet tarjosivat hänelle paremman suojan tulla raiskatuksi ja siten suojata siveytensä sodassa ja vankilassa, koska hänen käyttämänsä housut voitiin kiinnittää yhteen tunikan kanssa, jolloin niitä oli vaikeampi riisua. Lisäksi hänen kerrotaan sanoneen, että hän olisi palannut käyttämään naisten vaatteita, jos hänet olisi vangittu paikkaan, jossa hän olisi tuntenut olevansa turvassa vangitsijoidensa seksuaalisilta hyökkäyksiltä. Väitetään myös, että päätös pukeutua miesten vaatteisiin johtui alun perin miespuolisten kumppaneiden ehdotuksista eikä niinkään sukupuolta muokkaavasta halusta. Nykyaikaiset transsukupuolisuuden puolestapuhujat ovat kuitenkin yrittäneet käyttää Pyhän Johannan tarinaa edistääkseen kertomuksiaan sukupuolen sujuvuudesta esi-modernina aikana. Esimerkiksi vuonna 2022 Shakespearen Globe-teatteri Lontoossa esitti Jeanne d'Arcin uudelleen "ei-binäärisenä" sankarina, jolla oli "he/them"-pronominit ja joka käytti rintasidoksia. Woke-teatteri myönsi, että näytelmän ei ollut tarkoitus olla historiallisesti tarkka, ja sanoi, että vaikka oli monia esimerkkejä siitä, että hänet oli "kuvattu naisena", tuotanto tarjoaisi "mahdollisuuden toiseen näkökulmaan".Lähde: Le Figaro, BreitbartJoan of Arc Cast as ‘Gender-Neutral’ with ‘They/Them’ Pronouns at Shakespeare’s Globe Theatrehttps://t.co/uztNSl46Up