Oxfordin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan Länsi-Euroopan keskustavasemmistolaiset puolueet eivät todennäköisesti onnistu houkuttelemaan lisää äänestäjiä matkimalla oikeiston talous- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Tutkimuksen mukaan sosiaalidemokraatit eivät merkittävässä määrin kilpaile samoista äänestäjistä oikeistopopulistien kanssa.
Ranskan sosialistisen puolueen PS:n kaltaiset entiset valtapuolueet ovat kokeneet kannatuksensa romahduksen, samalla kun kansallismielisyys on vahvistunut monissa Euroopan maissa. Tämä on johtanut monet sosiaalidemokraattiset puolueet siirtymään politiikassaan oikeammalle.
Oxfordin yliopiston apulaisprofessori Tarik Abou-Chadi toteaa The Guardianille, että keskimääräinen sosiaalidemokraattien äänestäjä on nykyisin hyvin erilainen kuin menneinä vuosikymmeninä. Tutkimuksen mukaan vain harva kansallismielisyyden kannattaja on aiemmin identifioinut itsensä sosiaalidemokraattina, ja vain harva äänestäjä harkitsisi äänestävänsä sekä sosiaalidemokraatteja että kansallismielisiä.
Ne äänestäjät, jotka hylkäävät sosiaalidemokraatit, siirtyvät useimmiten vihreiden, radikaalin vasemmiston tai keskustaoikeiston leiriin, tai jättävät äänestämättä kokonaan. Tämä heijastaa selkeää eroa sosiaalidemokraattien ja kansallismielisten välillä.
Abou-Chadi korostaa, että sosiaalidemokraattien äänestäjäkunta koostuu pääosin ”kulttuurisesti edistyksellisistä” ja talouden suhteen vasemmalla olevista ihmisistä. He tukevat vahvaa hyvinvointivaltiota, tehokkaita julkisia palveluita ja vihreää siirtymää, mitkä tarkoittavat jokainen korkeita veroja niille, jotka tekevät tuottavaa työtä. Etenkin, kun Eurooppaa täytetään kolmannen maailman huonosti työllistyvillä väestöillä, ovat taloudellisen katastrofin ainekset kasassa.
Tutkimus tuo esiin, että äänestäjät eivät halua puolueilta kopioita, vaan alkuperäisiä ideologioita ja politiikkoja. Sosiaalidemokraattien äänestäjät eivät esimerkiksi kannata maahanmuuttajien sosiaaliturvan rajoittamista, ja talouskuria kannattavat luottavat todennäköisemmin konservatiiveihin.
Tutkimuksen tulokset korostavat poliittisten puolueiden tarvetta ymmärtää ja palvella omia erityisiä äänestäjäkuntiaan, sen sijaan että ne pyrkisivät houkuttelemaan muita äänestäjiä luopumalla perusarvoistaan.
Lähde: Yle
Oikeisto-vasemmistojako on myös pitkälti jako kaupunkien ja maaseudun sekä naisten ja miesten välillä.
Monipuoluedemokratia puolestaan hajottaa/hajaannuttaa kansan keskenään kiisteleviin blokkeihin, joista jokainen pyrkii hallitsemaan kokonaisuutta. Epäonnistunut viritelmä monella tapaa.
Mitä useampi kokki, sen huonompi soppa?