Tilastokeskuksen tuoreen julkaisun mukaan Suomessa asui vuoden 2025 lopussa 660 800 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on 11,7 % väestöstä. Heistä 102 183 oli Suomessa syntyneitä eli toisen polven ulkomaalaistaustaisia. Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa.
Turun yliopiston taloustieteen professori (emeritus) Matti Virén laski, että nykymenolla Suomessa on vuonna 2060 ulkomaalaistaustaisia 11,8 miljoonaa. Virén kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä "Mutta meille on kerrottu, että tämä on normaalia, ei pahamaineista väestönvaihtoa."
– Ulkomaalaistaustaisia oli viime vuoden lopussa 660 800 (luku korjattu). Vuonna 1990 luku oli 37 600. Keskimääräinen vuosikasvu oli 8,6 %. Jos kasvuvauhti jatkuu samana, vuonna 2060 ulkomaalaistaustaisia on 11,8 miljoonaa, Virén kirjoittaa.
Suomalaisten määrä vähentynyt - ulkomaalaistaustaisten määrä kasvanut voimakkaasti
Tilastokeskuksen arvion mukaan kotimaisia kieliä puhuvien määrä alittanee alkuvuonna 2026 viiden miljoonan henkilön rajan. Äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrä väheni viime vuonna 19 334 henkeä.
Virénin mukaan kantasuomalaisten määrä voisi nykymenolla olla 4,5 miljoonan hengen luokkaa 2060, jolloin väestön kokonaismäärä olisi noin 16 miljoonaa ”käsiparia”.
– Viralliset väestöennusteet ovat vain 6.5 miljoonan tasolla, mutta niissä maahanmuuton kasvu on kokoluokkaa pienempää, Virén sanoo Iltalehdelle.
Hän laskee, että viimeisen 10 vuoden (2015–2025) keskimääräinen vuosikasvu oli 7,2 prosenttia, eli aika lähellä päivityksessä mainittua vuosien 1990–2025 keskimääräistä 8,6 prosentin vuosikasvua.
– Ja 2020-luvun kasvu on ollut 7,7 prosenttia, hän lisää.
Virénin mukaan alimmillaan vuosikasvu vuosien 1990–2025 aikana on ollut 4,8 prosenttia. Tämä tapahtui vuonna 2017.
Virén kertoo ottaneensa huomioon laskelmassaan senkin, että keskimäärin muuttajat ovat nuorempaa väkeä kuin kantaväestö.
– Heidän kuolleisuutensa todennäköisesti pysyy alhaisena 2060 asti, hän sanoo.
Virénin muistuttaa, että toteutuneet kasvunumerot heijastavat jo sitä, että osa maahanmuuttajista on kuollut täällä.
Eniten ulkomaalaistaustaisia Uudellamaalla
Ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli korkein Uudenmaan maakunnassa, 20,1 % ja toiseksi korkein Ahvenanmaalla, 19,7 %. Ahvenanmaan ulkomaista syntyperää olevista ruotsalaistaustaisia oli 38,3 %. Matalin ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla, 4,9 %.
Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä lähes puolet asui pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Vantaalla, 30,5 %, Espoossa, 26,0 % sekä Närpiössä 23,8 %.