Suomessa bensiinin ja dieselin hinnat ovat nousseet jyrkästi sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuun lopussa.
Vielä vuoden alussa hinnat liikkuivat alle kahden euron litrahinnoissa, mutta perjantaina 95E-bensiinin keskihinta oli
Polttoaine.netin mukaan jo 2,52 euroa ja dieselin 2,31 euroa litralta.
Kesällä bensiini on tyypillisesti kallistunut entisestään kysynnän kasvaessa. Energia-asioihin erikoistunut Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori
Peter Lund ennusti keskiviikkona Ylellä, että bensiinin hinta voi jopa kohta alkaa kolmosella.
Nordean ekonomisti
Juho Kostiainen sanoi STT:lle, että bensiinin ja dieselin hinnat pysyvät korkeina lähikuukausina.
“Nousevatko tai laskevatko hinnat vähän nykyisestä, sitä on vaikea ennakoida. Mutta arvio on, että polttoaineiden hinnat pysyvät ainakin tämän vuoden melko korkealla tasolla. Voi sanoa, että yli kahdessa eurossa.”
Myös dollarin vahvistuminen vaikuttaa
Polttoaineiden hintoja on nostanut ennen kaikkea raakaöljyn hinnannousu maailmanmarkkinoilla, kun länsimaat pyrkivät irtautumaan venäläisestä öljystä.
Brent-raakaöljy maksoi perjantaina noin 120 dollaria barrelilta, kun se vuoden alussa maksoi noin 80 dollaria.
Öljyn hinnannousun lisäksi Kostiainen nostaa esiin kaksi muuta syytä bensiinin ja dieselin hinnannousuun. Ensinnäkin dollari on vahvistunut huomattavasti suhteessa euroon. Öljyllä käydään kauppaa dollareissa, joten öljyn hinta on noussut erityisen voimakkaasti euromääräisesti. Toinen syy on Kostiaisen mukaan ollut kapasiteetin puute polttoaineiden jalostuksessa.
Osittain Venäjän pakotteiden vuoksi Euroopassa ei ole ollut riittävästi kapasiteettia, mikä on johtanut jalostusmarginaalien nousuun. Kostiainen odottaa jalostusmarginaalien tasaantuvan pitkällä aikavälillä, kun kapasiteettia saadaan lisää. Hänen mukaansa on myös merkkejä siitä, että euro ei heikkene entisestään suhteessa dollariin.
Kostiainen odottaa kuitenkin öljyn hinnan pysyvän suhteellisen korkeana noin 100 dollarissa barrelilta tai sen yläpuolella. Hän huomauttaa, että öljynviejämaiden järjestön (Opec) viime viikon kokouksessa ei saatu tietoa niin suuresta tuotannon lisäyksestä, että öljyn hinta olisi reagoinut mitenkään erityisesti.
“Näyttää siltä, että bensasta joutuu maksamaan korkeita hintoja ainakin tämän vuoden ja ehkä pitempäänkin.”
Uusiutuvien velvoitetta höllennetään
Autoalan Tiedotuskeskuksen liikenteen asiantuntija
Hanna Kalenoja sanoo STT:lle, että bensiinin ja dieselin hinnat laskisivat pitkällä aikavälillä noin kahteen euroon litralta.
“Arvio on, että raakaöljyn hinnan pitäisi lähteä tasaantumaan sinne 100-110 dollariin barrelilta, kun muut öljyntuotantoalueet voivat lisätä tuotantoaan siten, että Venäjän öljyn puuttuminen markkinasta ei heiluttaisi hintaa niin paljon.”
Kalenoja huomauttaa kuitenkin, että bensiinin ja dieselin pumppuhinnat eivät liiku suoraviivaisesti raakaöljyn hinnan mukana. Jotkut Euroopan maat ovat alkaneet alentaa polttoaineveroja. Suomessa hallitus päätti alentaa väliaikaisesti polttoaineen jakeluvelvoitetta tänä ja ensi vuonna. Jakeluvelvoite tarkoittaa sitä osuutta myydystä polttoaineesta, jonka on oltava uusiutuvaa. Jakeluvelvoitteen vähentämisen pitäisi alentaa erityisesti dieselin hintaa.
”Arvelisin, että tässä kesän aikana, viimeistään syksyllä, sen pitäisi näkyä", Kalenoja sanoo.
Hallitus arvioi, että jakeluvelvoitteen alentaminen voi vaikuttaa dieselin pumppuhintaan tänä vuonna noin 12 senttiä litralta tai enemmän. Kalenojan mukaan muutos vähentää myös bensiinin hintapaineita.
Kulutusta voi olla vaikea vähentää nopeasti
Kalenojan mukaan tarkkaa tietoa ei vielä ole siitä, ovatko suomalaiset vähentäneet autoilua alkuvuoden aikana, kun bensiinin ja dieselin hinnat ovat nousseet. Tilastokeskus ei ole vielä julkaissut tietoja kotimaahan myydystä polttoaineesta tältä vuodelta.
Liikennemäärien perusteella näyttää Kalenojan mukaan siltä, että ainakaan maaliskuussa ei ole tapahtunut suurta muutosta.
”Huhtikuussa näkyy päätieverkon liikennemäärissä pientä alenemaa, mutta on vielä vaikea sanoa, johtuuko se liikenteen normaaleista kausivaihteluista.”
Kalenoja huomauttaa, että monet kotitaloudet eivät pysty nopeasti vähentämään bensiinin tai dieselin kulutustaan, vaikka hinta nousisikin.
“Harva pystyy heti vaihtamaan vähemmän kuluttavaan autoon tai muuttamaan lähemmäs työpaikkaa. Nämä ovat sellaisia toimia, jotka tulevat vasta vähän pitemmällä aikavälillä. Mutta varmasti moni nyt näillä polttoaineen hinnoilla miettii aika tarkkaan, mitä matkoja voisi jättää tekemättä.”
Pankin korttidatassa viitteitä muutoksesta
Kostiaisen mukaan Nordean korttimaksutiedot osoittavat jo nyt merkkejä polttoaineen kulutuksen vähenemisestä.
“Käytetty rahamäärä on kasvanut, mutta sitten kun poistetaan hinnannousun vaikutus, nähdään että (polttoaineiden kulutuksen) volyymi on pienentynyt”, Kostiainen sanoo.
“Kyllä ihmiset nyt miettivät tarkemmin ajojaan.”
Korttidatasta on havaittu myös, etteivät joukkoliikenteen maksut ole vielä palanneet koronaa edeltäneelle tasolle.
“Toki ihmiset ovat enemmän etätöissä, että ehkä muutenkin liikutaan vähemmän. Mutta mitään merkittävää siirtymää joukkoliikenteeseen ei ole vielä nähty sen takia, että polttoaineiden hinnat ovat nousseet”, Kostiainen sanoo.
STT
