Aiemmin siirtolaisliikenne Afrikassa suuntautui kohti pohjoista ja vaurasta Eurooppa. Nykyään siirtolaisliikenne on kaksisuuntaista. Pohjoiseen pyrkivien siirtolaisten joukkoon sekoittuvat etelään palaavat karkotetut tai vapaaehtoisesti kotimaihinsa matkaavat siirtolaiset. Kaikille uhan muodostaa Nigerin autiomaat ja vuoristo, joiden kautta siirtolaisten reitit nykyään kulkevat.
Niger ja erityisesti Agadezin alue on ollut osana Afrikan siirtolaisreittiä jo vuosikymmenien ajan. Viime vuosina
siirtolaisliikenne on kiihtynyt, ja se on nykyään kaksisuuntaista. Osa siirtolaisista yrittää päästä Pohjois-Afrikkaan ja sieltä Eurooppaan saakka, osa puolestaan palaa Pohjois-Afrikasta karkotettuna.
Siirtolaiset eivät ole yhtenäinen joukko. Mukana on monia eri kansallisuuksia. Suurin osa on kuitenkin Afrikan maista kuten Mali, Norsunluurannikko ja Guinea, mutta joukossa on myös syyrialaisia, jemeniläisiä, irakilaisia ja bangladeshiläisiä ja muita kansallisuuksia.
Motiivit siirtolaisuuteen vaihtelevat. Osa
pakenee kotimaansa taloudellisia oloja, osa on kausityövoimaa. Mukana on myös ihmisiä, jotka ovat liikkeellä kotimaansa turvattomuuden vuoksi. Usein motiivit kietoutuvat toisiinsa.
Nigeriin saapuvat siirtolaiset ovat pääsääntöisesti miehiä, mutta joukossa on myös naisia ja lapsia.
Pakotettuna välttämään aiemmin tavallisia reittejä, siirtolaiset joutuvat ylittämään Ténérén autiomaan ja Aïrvuoret. Tämä asettaa matkalaisille uusia uhkia.
Autiomaat siirtolaisille vaarallisempia kuin Välimeri
Eurooppaan vaeltaessaan hukkuneiden maahanmuuttajien kuvat ovat järkyttäneet ihmisiä kautta Euroopan. Nämä uhrit ovat kuitenkin vain murto-osa niistä vaeltamaan lähteneistä afrikkalaisista jotka kuolevat matkalla. Afrikan aavikot
tappavat siirtolaisia kolme kertaa enemmän kuin Välimeri.
Eräs matkalainen
kertoo, kuinka heidän 30 siirtolaista kuljettanut autonsa hajosi autiomaassa. 25 siirtolaista menehtyi autiomaahan ennen avun saapumista.
Vuodesta 2018 alkaen Agadezin alueella humanitaarista apua siirtolaisille antanut
Lääkärit ilman rajoja -järjestö (MSF) harkitseekin SAR-tehtävien (Search And Resque) aloittamista myös autiomaassa. Järjestö on jo aiemmin
kertonut aloittavansa SAR-tehtävät Välimerellä tauon jälkeen.
Järjestö muistuttaa, että siirtolaisuus ei ole rikos eikä siitä pidä rangaista välinpitämättömyydellä tai siirtolaisia vaarantavilla politiikoilla.
