Naton ja Venäjän mahdollisessa sodassa Ruotsin puolustusvoimat odottaa maataistelujen olevan Suomessa ja Baltiassa.
”Näen etuna, että voimme puolustaa Ruotsia idempänä, jonkun muun alueella”, sanoo Ruotsin maavoimien komentaja, kenraali Jonny Lindfors. ”Toivottavasti vältymme sodalta Ruotsin maaperällä”.
Ruotsin puolustusvoimat valmistautuu lähettämään sodan aikana suuren osan maavoimistaan Suomessa ja Baltiassa käytäviin taisteluihin. Tämä merkitsee Ruotsin alueen puolustamisen jäävän paitsioon.
”Pohjois- ja Keski-Ruotsin puolustukseen jää aukkoja”, myöntää kenraali Lindfors. ”Tukholma ja Gotlanti priorisoidaan, ja niitä tullaan puolustamaan. ”Samoin Ruotsin huollolle elintärkeää länsirannikkoa tullaan luonnollisesti puolustamaan”.
Lindfors näkee Ruotsin uhkana sodan aikana ilmapommitukset sekä sabotaasin.
”Venäjä pyrkii räjäyttämään siltoja sekä tuhoamaan varastoja, rautateitä, lentokenttiä, liikenteen solmukohtia, sähköverkkoja, ja ylipäänsä tekemään elämästä Ruotsissa vaikeaa”, pohtii kenraali Lindfors.
Valtiopäivien puolustukseen erikoistuneet poliitikot ovat ehdottaneet Ruotsin puolustukseen jäävien joukkojen vahvistamista erityisellä uudella osastolla.
Ehdotettuun aluepuolustusjoukkoon kuuluisi iäkkäämpiä sotilaskoulutuksen saaneita henkilöitä, ja uusi osasto toimisi yhteistyössä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön Hemvärnet- yksiköitten kanssa.
”Harvaan asutuille alueille täytyy kyetä siirtämään joukkoja, ja siinä aluepuolustusjoukoilla on suuri rooli”, sanoo kenraali Jonny Lindfors.
Ruotsilla oli aiemmin vastaava joukko, paikallispuolustusjoukot, mutta ne lakkautettiin sittemmin.
Huolimatta Ruotsin alueen puolustukseen jäävistä aukoista, kenraali Lindfors sanoo maan olevan paremmassa turvassa Naton jäsenenä.
”Tunnen luottamusta Ruotsin puolustamisen suhteen, vaikka voimmekin aina pyrkiä parempaan”, summaa Lindfors.
Ruotsin hallitus esittelee joulukuussa valtiopäiville suunnitelmansa Puolustusvoimien kehitykselle seuraaviksi viideksi vuodeksi. Päätöstä erityisen Ruotsin puolustamiseen korvamerkityn osaston perustamisesta ei vielä ole tehty.
Lähde SVT
Hienot kuvitelmat jotka päättyvät katkeraan itkuun.
Jos nyt oletetaan että Venäjä hyökkää nato maita vastaan, niin ei kai nato sitä voi päättää minne hyökkäävät ja missä puolustetaan?
Kaikista jutuista joita jostain syystä julkisuuden kautta käsitellään, saapi sen kuvan että se on nato joka hyökkää venäjälle, ja siihen sitten käytetään Suomen ja baltianmaiden alueita.
Venäjämieliset ja suomettuneisuuden jäänteissä elävät uskovat, että Nato hyökkäisi Venäjälle. Tuo uskomus on peräisin Kremlin propagandahautomosta.
Sehän hyökkäämissuunnitelmanhan todistaa jo sekin, että NL:n kaatumisen jälkeen useimmissa Nato-maissa puolustusmenoja tiputettiin ja armeijoita pienennettiin samaan aikaan, kun Venäjällä panostettiin voimakkaasti armeijan aseistuksen kehittämiseen ja sotakoneen vahvistamiseen.
Nato on puolustusliitto, eikä hyökkäävää Nato-maata tarvitse kenenkään tukea. Natolla ei ole armeijaa, jolla hyökätä, vaan armeijat ovat kunkin jäsenen omia armeijoita.
Omituista, että kun länsimaat alkavat nyt panostaa laiminlyödyn puolustuksen vahvistamiseen, väittävät eräät, että se kertoo hyökkäyshaluista. Mutta kun Venäjä on panostanut armeijaansa pari vuosikymmentä voimakkaasti, se ei kerro muusta kuin rauhantahtoisuudesta. Joillakin piireillä ne 60-luvun rauhanohjukset ovat vieläkin ajattelun keskiössä.