Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi maanantaina, että ensi kuun huippukokous Madridissa on "historiallinen" tilaisuus vahvistaa liittoumaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi.
Puhuessaan Madridissa järjestetyssä gaalassa, jolla juhlistettiin Espanjan 40-vuotista Nato-jäsenyyttä, Stoltenberg sanoi odottavansa innolla Suomen ja Ruotsin tervetulleiksi Espanjan pääkaupungissa 29. - 30. kesäkuuta järjestettävään huippukokoukseen.
"Madridin huippukokouksessa kartoitamme tietä seuraavalle vuosikymmenelle", Stoltenberg sanoi. "Mukana ovat myös Suomi ja Ruotsi, jotka ovat juuri jättäneet historiallisen hakemuksen liittyä liittoomme. Madridin huippukokous on tärkeä tilaisuus vahvistaa Naton arvot."
30-jäsenisen liittouman johtaja ei kuitenkaan puuttunut Turkin haluttomuuteen avata ovia Suomelle ja Ruotsille. Turkki, jolla on Naton toiseksi suurin armeija Yhdysvaltojen jälkeen, on vedonnut Pohjoismaiden väitettyyn tukeen kurditaistelijoille. Turkki pitää kurdeja terroristeina, mikä on syy hylätä Suomen ja Ruotsin hakemukset. Uusien Nato-jäsenten ottaminen edellyttää jäsenmaiden yksimielistä hyväksymistä.
Stoltenberg piti sunnuntaina Espanjan pääministerin
Pedro Sánchezin kanssa yksityistapaamisen huippukokouksen valmistelemiseksi. Hän ilmaisi luottavansa siihen, että Turkki "voidaan saada vakuuttuneeksi" siitä, että se voi luopua Pohjoismaiden kaksikon jäsenyyden hylkäämisestä.
"Tärkeä liittolaisemme Turkki on ilmaissut huolensa. Meidän on toimittava kuten tavallisesti, koska päätöksemme tehdään yhteisymmärryksessä", hän sanoi Espanjan valtiolliselle yleisradioyhtiölle TVE:lle.
Sánchez ja Espanjan kuningas
Felipe VI johtivat maanantaina Madridin kuninkaallisessa teatterissa pidettyjä juhlallisuuksia, joihin osallistuivat Stoltenberg ja neljä entistä Naton pääsihteeriä sekä kolme entistä Espanjan pääministeriä.
Ensi kuun huippukokouksessa määritellään uudelleen Naton strategiset painopisteet seuraavalle vuosikymmenelle. Niiden joukossa ovat muun muassa Kiinan kunnianhimoiset tavoitteet, demokratian vastaisten valtioiden nousu, ilmastonmuutos ja epävakaus Afrikassa, joka on ensisijainen painopistealue Espanjalle Euroopan eteläisellä laidalla. Välitön painopiste on kuitenkin siinä, miten Ukrainan tukemista voidaan jatkaa ja miten Venäjän presidentti Vladimir Putinin mahdolliset uudet hyökkäykset voidaan estää.
Espanjasta tuli Naton 16. jäsen 30. toukokuuta 1982. Sen liittyminen oli virstanpylväs Espanjan paluussa kansainväliseen poliittiseen järjestykseen kenraali
Francisco Francon diktatuurin päätyttyä hänen kuoltuaan vuonna 1975. Maan liittyminen Natoon tapahtui vain vuosi sen jälkeen, kun sen nuori demokratia oli selvinnyt epäonnistuneesta sotilasvallankaappauksesta. Espanja liittyi myöhemmin Euroopan unioniin vuonna 1986.
Espanjan isännöimässä Naton huippukokouksessa vuonna 1997 kutsuttiin entiset neuvostoblokin jäsenet Unkari, Puola ja Tšekin tasavalta liittymään liittoon, jota ne olivat aikoinaan vastustaneet.
"Ensi kuussa Madridissa järjestetään toinen historiallinen huippukokous", Stoltenberg sanoi. "Tällä kertaa konteksti on kuitenkin hyvin erilainen: ei raikasta vapauden tuulahdusta vaan konfliktin kylmää myrskytuulta."
Espanja auttaa Ukrainaa humanitaarisella avustuksella ja sotatarvikkeilla. Sen armeija on merivoimien operaatioiden lisäksi Nato-operaatioissa Turkissa, Latviassa, Liettuassa ja Irakissa.
"Tänään turvallisuuttamme uhkaa Putinin hallinto, ja siksi tukemme Ukrainalle on ehdoton", pääministeri Sánchez sanoi. "Putin ei selvästikään ole saavuttanut tavoitteitaan, koska me liittolaiset olemme osoittaneet, että tukemme on murtumaton."
Lähde: AP
