EU haluaa vaikuttaa siihen, kuinka paljon kunkin jäsenvaltion asevalmistajat tuottavat aseita ja mihin maihin niitä viedään.
EU:n ylin komissaari esittää EU:n yhteisen ampumatarviketeollisuuden kehittämistä koskevan lainsäädäntöehdotuksen, joka toimitetaan Euroopan parlamentille myöhemmin tässä kuussa.
Sisämarkkinoista vastaava komissaari
Thierry Breton antoi ehdotuksen EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan
Josep Borrellin neuvosta. Kyseessä on viimeinen vaihe Borrellin alkuperäisestä kolmivaiheisesta suunnitelmasta, joka vaikuttaa monimutkaisemmalta kuin kahden ensimmäisen vaiheen suhteellinen selkeys.
Ensimmäisessä vaiheessa miljardi euroa menee Euroopan rauhanrahastoon, josta korvataan maille, jotka lähettävät aseita asevoimistaan Ukrainaan. Vaikka rauhanrahaston sääntelyn puutteellisuus on johtanut vakaviin väärinkäytöksiin, Bryssel katsoo kohteliaasti muualle, kun EU:n linjaa noudattavat maat käyttävät eurooppalaisten veronmaksajien rahoja omiin tarpeisiinsa.
Toinen askel on ajatus yhteisistä asehankinnoista, jotka ovat olleet jumissa jo pitkään. Tämä on johtunut ennen kaikkea siitä, että Ranskan presidentti
Emmanuel Macron on sanonut maansa vastustavan sitä, että EU tilaa aseita kolmansista maista, koska se johtaisi EU:n puolustusalan velkaantumiseen entisestään ja EU:n voimavarojen vähenemiseen.
Kolmas vaihe on ehkä kaikkein monimutkaisin. Tämä tarkoittaisi Euroopan ampumatarviketuotannon koordinointia ja EU:n puolustusteollisuuden vahvistamista, jota tuettaisiin erityisellä rahoituspohjalla ja erilaisilla Brysselin antamilla kannustinmääräyksillä.
Kolmannen vaiheen perusongelma on se, että jäsenvaltiot eivät ymmärrä, kuinka paljon valtaa Bryssel kaavailee "yhteisen puolustusteollisuuden" koordinointiin. Vaikka on selvää, että puolustusvoimavaroja on lisättävä, Euroopan komission mahdollisen valvonnan määrä on paljon kiistanalaisempi asia.
Euroopan komissio havittelee ennennäkemättömiä valtuuksia koko EU:n alueen puolustusteollisuuden kontrolloimisessa
Bretonin ehdotuksessa esitetään 500 miljoonan euron rahaston perustamista Euroopan tuotantokapasiteetin nykyaikaistamiseksi ja laajentamiseksi, työntekijöiden kouluttamiseksi ja uudelleenkoulutukseen sekä "rajat ylittävien teollisuuskumppanuuksien kehittämiseen" toimitusketjujen turvaamiseksi. Valituille hankkeille myönnettäisiin 60 prosenttia rahastosta takaisinmaksamattomana avustuksena, ja loppuosan maksaisi asianomainen yritys tai jäsenvaltio.
Euroopan komissio on kuitenkin paketoinut lainsäädäntöön oman toimivaltansa laajentamisen, toisin sanoen sillä olisi oikeus päästä käsiksi kaikkiin luottamuksellisiin tietoihin, joita jäsenvaltioiden puolustusteollisuus on tähän asti varjellut mustasukkaisesti.
Euroopan komission puheenjohtaja
Ursula von der Leyen voisi näin ollen milloin tahansa pyytää tietoja yksittäisten yritysten tuotantokapasiteetista, toimitusketjujen eri osista, varastotasoista ja valmistajien mahdollisista ongelmista, jotka voivat haitata kapasiteetin lisäämistä.
Ehdotuksen kiistanalaisin osa on se, että se antaisi Euroopan komissiolle oikeuden tehdä suoria tilauksia Euroopan puolustusteollisuudelle ja jopa viedä niiden tuotteita ilman omien hallitusten hyväksyntää, mikä antaisi sekä Euroopan komissiolle että asevalmistajille ennennäkemättömiä valtuuksia.
Lähde:
Remix
