Brexitin jäljiltä jää EU-parlamenttiin 73 EU-parlamenttiedustajan tuolia tyhjäksi. EU-parlamentti ei tosin halua jättää niitä tyhjiksi eikä vähentää edustajia 751-jäsenisessä parlamentissa. Tyhjäksi jäävät tuolit jaetaan jäljelle jääneiden jäsenmaiden kesken.
EU-parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta (
AFCO) päätti, että 27 brittien 73 paikasta jaetaan heti. Tämä tapahtuu jäsenmaiden väestömääriin suhteuttuna. Ne maat, joissa väestömäärät kasvaa saavat lisäpaikan, ja ne joissa väkimäärä laskee, eivät.
Tämä tarkoittaa, että Ranska ja Espanja saavat viisi lisäpaikkaa, Italia ja Hollanti molemmat kolme lisäpaikkaa, ja Irlanti kaksi lisäpaikkaa. Eesti, Suomi, Kroatia, Slowakia., Romania, Puola, Itävalta, Tanska ja Ruotsi saavat yhden lisäpaikan jokainen.
Saksa, jonka väestömäärä on kasvanut, ei kuitenkaan saa lisäpaikkoja.
TEU-sopimuksen artikkeli 14 rajoittaa yksittäisen maan edustajamäärän 96 paikkaan, ja Saksalla on tämä raja täynnä.
Jakoa voidaan verrata myös toisin. Saksan EU-edustaja edustaa keskimäärin 854 838 äänestäjää, kun Maltan edustaja edustaa 72 401 äänestäjän joukkoa. Tämä suhde tekee saksalaisesta EU-maiden huonoimmin edustetun äänestäjän EU-parlamentissa. Toisaalta tämä järjestely on pienten maiden etuoikeus ja suoja isoja maita vastaan.
Etelä-Euroopan maat dominoivat EU-parlamenttia
Tällä hetkellä EU-jäsenmaat maksavat noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteestaan jäsenmaksua, joista osa palautuu maksajalle EU-tukien kautta. Tätä maksuosuutta halutaan nostaa. Ranskan presidentti Macron on vilauttanut budjetin tuplausta, joka kertoisi myös jäsenmaksun kahdella.
Suuret muutokset EU-rakenteissa odottavat vain Saksan suuren koalitiohallituksen syntymistä. Saksan uuden hallituksen myötä uudistukset saavat vauhtia ja niihin kuuluvat lisämaksujen ohella EU-valtionvarainministeri, rahansiirtounioni ja velkojen järjestely tai sosialisoiminen.
Lähteet:
Tagesspiegel, EU-Afco, Tichyseinblick
