Ministeriön selvitys valmistui - maahanmuuttajat ovat vaikea haaste koulutus- ja työjärjestelmälle

Opetus- ja kulttuuriministeriön marraskuussa 2015 asettaman ohjausryhmän torstaina julkaisema loppuraportti osoittaa maahanmuuttajien olevan vaikea haaste koulutus- ja työjärjestelmälle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti nopeasti kasvaneen turvapaikanhakijamäärän vuoksi marraskuussa 2015 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella turvapaikanhakijatilanteesta ja kasvavasta maahantulosta aiheutuvat ministeriön ja hallinnonalan toimenpiteet. Ohjausryhmä julkaisi loppuraporttinsa torstaina. Maahanmuutolla ei saavuteta pikavoittoja Raportissa arvioitiin vuonna 2015 Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden etenemistä koulutus- ja työjärjestelmässä arvioidun 9250 oleskeluluvan saaneen osalta.

  Kaaviosta on nähtävissä, että suuri osa vuonna 2015 maahan tulleista päätyy aluksi perusopetukseen, mikä on merkille pantavaa maahan tulleiden ikäprofiili huomioon ottaen: esi- ja perusopetuksen käyrään sisältyykin aikuisia, jotka osallistuvat tai tulevat osallistumaan aikuisten perusopetukseen. Kotoutumiskoulutus, jossa opetellaan yhteiskunnan ja työelämän perusasioita, vie kaavion mukaan myös useita vuosia. Suurin osa maahan tulleista pyritään saamaan ammatilliseen koulutukseen, mutta koulutus- ja työjärjestelmien ulkopuolelle oletetaan jäävän jopa noin 10 prosenttia kokonaismäärästä. Korkeakoulutukseen odotetaan siirtyvän vain noin 2-3 prosenttia maahan tulleista. Työelämään päätyy melko nopeasti noin 10 prosenttia kokonaismäärästä, mutta vielä neljän maassaolovuoden jälkeen työllistymisprosentti olisi vain noin 20 prosenttia. Raportissa ei ole kerrottu, onko kaaviossa otettu huomioon opintojen keskeyttämisiä, jotka ovat Opetushallituksen vuonna 2009 julkaiseman raportin mukaan maahanmuuttajataustaisilla huomattavasti yleisempiä kuin kantaväestöllä. Myös maahanmuuttajien toisella sukupolvella oppiminen haasteellista Ohjausryhmä julkaisi loppuraportissaan väliraportissa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi 43 uutta toimenpide-esitystä, muun muassa

• esi- ja perusopetuksen kehittämisestä vastaamaan maahanmuuttajien erityisvaatimuksia
• kuntien velvollisuuksista ensimmäisen ja toisen maahanmuuttajasukupolven kielitaidon parantamisessa
• yleisestä kielitaitovaatimuksesta luopumisesta ammatillisen koulutuksen pääsyvaatimuksena
• "kielitietoisen opetuksen" painottamisesta ammatillisessa koulutuksessa
• suomen ja ruotsin kielten koulutuksen tarjoamisesta korkeakouluissa
• latinalaisen kirjaimiston sekä luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen tähtäävistä opinnoista vapaan sivistystyön oppilaitoksissa
• joustavien opiskelupolkujen kehittämisestä edistämään maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden pääsyä korkeakoulutukseen
• eri uskontokuntien välisen vuoropuhelun edistämisestä

Toimenpide-esitysten kustannusvaikutuksen ohjausryhmä arvioi olevan 13,1 - 13,6 miljoonaa euroa vuodessa koko 4 vuoden kehyskauden 2018 - 2021 ajalla. Raportin mukaan maahanmuuttajaoppilaat eivät ole yhtenäinen ryhmä, sillä oppilaat tulevat hyvin erilaisista maista ja koulutusjärjestelmistä. Tämä kasvattaa opetuksen yksilöllisen suunnittelun tarvetta ja tuo kunnille lisähaasteita. Ohjausryhmä haluaisi myös selvittää tutkimuksella maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikompien oppimistulosten syitä. Huolestuttavaa ohjausryhmän mielestä on kuitenkin se, että myös toisen polven maahanmuuttajien oppimistulokset jäävät kantaväestön tuloksia heikommiksi. Ohjausryhmän mukaan, perusopetusta kehitetään vastaamaan paremmin sekä myöhään maahan tulleiden nuorten että aikuisten tarpeita. Maaliskuussa 2016 opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen twiittasi Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskuksen Testipisteen selvityksen turvapaikanhakijoiden työhistoriasta sekä luku- ja kirjoitustaidosta valmistuttua, että "Turvapaikanhakijat sittenkin varsin koulutettuja – ministeriön tilaama kartoitus valmistui."