Miljardeja kansalaisjärjestöille - mutta kukaan ei tiedä tarkalleen, mihin rahat menevät. Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee EU:ta varojen jakamisen läpinäkymättömyydestä ja varoittaa luottamuksen menettämisestä toimielimiin.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin on arvostellut EU:n varojen myöntämistä kansalaisjärjestöille avoimuuden puutteen vuoksi. Tilintarkastajat vaativat erityisraportissaan selkeitä kriteerejä ja parempaa jäljitettävyyttä varojen myöntämisessä.
Kertomuksen mukaan vuosina 2021-2023 EU:n varoista virtaa kansalaisjärjestöille 7,4 miljardia euroa. Noin kaksi kolmasosaa varoista tuli EU:n komissiolta ja kolmannes jäsenvaltioilta. Tarkastajat havaitsivat, että komissio ja jäsenvaltiot eivät kirjaa järjestelmällisesti, mitkä summat menevät millekin järjestölle.
Myöskään kansalaisjärjestön käsitteestä ei ole vakiintunutta käsitystä. Jotkin laitokset olivat luokitelleet itsensä valtiosta riippumattomiksi järjestöiksi, vaikka ne olivat täysin valtion johtamia. Kertomuksen mukaan noin 40 prosenttia komission suorasta rahoituksesta meni vain lailliselle 30 kansalaisjärjestölle. Luotettavia tietoja sisältävää keskustietokantaa ei ole. Jos haluttiin tietää, mitkä järjestöt saivat rahoitusta, täytyi etsiä eri lähteistä.
Kansalaisjärjestöt halusivat vaikuttaa EU:n poliitikkoihin
Tilintarkastajat vaativat myös vastaanottajien valvonnan lisäämistä. On tarkistettava, noudattavatko järjestöt EU:n arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Tähän mennessä komissio on pitkälti luottanut kansalaisjärjestöjen omiin ilmoituksiin.
Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtaja Niclas Herbst (CDU) vaati lisää avoimuutta varojen jakamisessa. Myös kysymys järjestöjen muista rahoittajista on selvitettävä. Komissio ei saa antaa vaikutelmaa, että se rahoittaa nimenomaan lobbausta.
Myös vihreiden europarlamentaarikko Daniel Freund puhui avoimuuden lisäämisen puolesta, mutta varoitti poliittisista kampanjoista kansalaisyhteiskuntaa vastaan. Mietinnön taustalla on väitteitä, joiden mukaan EU:n rahoittamat kansalaisjärjestöt ovat tietoisesti yrittäneet vaikuttaa Euroopan parlamentin jäseniin. Tämän seurauksena komissio on antanut uudet suuntaviivat. Suuntaviivojen mukaan järjestöt saavat edustaa kansalaisyhteiskuntaa, mutta ne eivät saa lähestyä suoraan Euroopan parlamentin jäseniä.
Tilintarkastustuomioistuin kritisoi myös sekavaa tietotilannetta ja sitä, että rahoituspäätöksiä ei dokumentoida järjestelmällisesti. Valvontamekanismeja oli parannettava, jotta luottamus EU:n toimielimiin säilyisi.
Lähde: Junge Freiheit
Lue lisää aiheesta:
4,4 miljoonan euron hintalappu EU-kansalaisille heidän sananvapautensa rajoittamisestaEuroopan unioni työntää miljoonia veroeuroja "vihapuhetta" internetissä valvoville kansalaisjärjestöille. Tietoja Euroopan komission…
Vuoden 2025 valtionavustukset myönnetty ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimiville ja yritysten kansainvälistämistä edistäville kansalaisjärjestöille ja yhteisöilleUlkoministeriö on myöntänyt yhteensä 1 105 000 euroa valtionavustusta kaikkiaan 13 järjestölle tai yhteisölle. Avustuksella tuetaan…
Espanja: Kansalaisjärjestöt vaativat lisää apua laittomille maahanmuuttajille Valenciassa, vaikka tulvan uhrit kamppailevat elämänsä jälleenrakentamiseksiSamaan aikaan kun kansalaisjärjestöt valittavat Valenciassa siitä, että laittomat maahanmuuttajat eivät saa riittävästi rahoitusta, 100 000…
Saksan hallitus jatkaa veronmaksajien rahojen ohjaamista kansalaisjärjestöjen maahanmuuttajien pelastusaluksiin kasvavasta kritiikistä huolimattaBaerbockin kanta on Saksan väestön enemmistön näkemyksen vastainen. Saksaa on painostettu maahanmuuttajien meripelastusten rahoittamisesta…