Turkin hallitus on väittänyt, että sillä on ongelmia suostua Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Tämä on herättänyt kummastelua Helsingissä ja Tukholmassa viikolla, jolloin Pohjoismaat toimittavat historialliset kirjelmänsä.
Kaikkien sotilasliiton 30 jäsenen on sovittava uusien jäsenten hyväksymisestä.
Turkin presidentti
Recep Tayyip Erdoğan kuvaili kuitenkin Suomea ja Ruotsia terroristiryhmien "hautomoksi". Erdogan toisti jo aiemmin kertomansa näkemyksen siitä, että Suomen ja Ruotsin ja delegaatioiden on turha vaivautua paikalle Turkkiin.
Samaan aikaan ulkoministeri
Mevlüt Çavuşoğlu sanoi, että molempien maiden on annettava selkeät turvatakuut ja poistettava joidenkin puolustusalan tuotteiden vientikiellot Turkkiin.
"Kantamme on täysin avoin ja selkeä. Tämä ei ole uhka - tämä ei ole neuvottelu, jossa yritämme hyödyntää etujamme", Çavuşoğlu sanoi.
Myös turkkilaisen kansallismielisen puolueen johtaja sanoi, että Naton laajentuminen Ruotsiin ja Suomeen provosoisi Venäjää ja aiheuttaisi Ukrainan sodan laajenemisen. Hän kehotti Turkin lainsäätäjiä pitämään molemmat maat "Naton odotustilassa".
PKK kansallisen turvallisuuden ydinongelmana
Muut Naton jäsenmaat ovat pyrkineet vähättelemään Turkin uhkia, ja suomalaiset ovat olleet tyypillisen diplomaattisia pyrkiessään löytämään sovintoratkaisun mahdolliseen umpikujaan.
Mikä siis on Turkin uhkausten taustalla, ja mikä on Erdoğanin mahdollinen päämäärä?
Tukholman yliopiston Turkin tutkimuslaitoksen perustajajohtaja
Paul Levin sanoi Euronewsille, että hänen mielestään Turkin ensisijainen huolenaihe on PKK:n aktivistien läsnäolo Ruotsissa.
"Se, mitä Turkki pitää PKK:n uhkana, on Turkin kansallisen turvallisuuden kannalta keskeinen huolenaihe. Ruotsi ei ole aivan samaa mieltä tästä uhasta", Levin sanoi.
"Joten se on eräänlainen luonnollinen tilaisuus, kun Ruotsi nyt haluaa liittyä Natoon, että Turkki esittää kantansa ja vaatii Ruotsia tavallaan ottamaan sen huomioon."
Levin uskoo kuitenkin, että Erdoğanilla on myös sisäpoliittisia näkökohtia, sillä kesällä 2023 pidettäviä vaaleja silmällä pitäen on spekuloitu, että niitä voitaisiin aikaistaa tähän syksyyn.
"Erdoğanilla ei mene hyvin gallupeissa. Hän näyttää olevan häviämässä. Tämä voisi olla myös jotain, joka sopisi hyvin laajemmalle turkkilaiselle yleisölle", hän lisäsi.
Vaikka Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa on merkittävän suuri kurdiväestö, PKK on luokiteltu siellä terroristijärjestöksi, eikä se saa toimia vapaasti. On siis epäselvää, miten Erdoğanin vaatimus kurditaistelijoiden tukahduttamisesta Ruotsissa todella toteutuisi.
YPG on kompastuskivi
Sinan Ülgen, entinen turkkilainen diplomaatti ja Istanbulissa sijaitsevan ajatushautomon Centre for Economics and Foreign Policy Studiesin johtaja, sanoo, että hän ei usko Turkin loppujen lopuksi estävän Ruotsin ja Suomen jäsenyyshakemuksia. Sen sijaan Turkki saattaa vaatia vastapalveluksen siitä, että se suostuu päästämään ne Natoon.
"Mielestäni Turkilla on oikeutettuja vaatimuksia. Ruotsin pitäisi esimerkiksi poistaa asevientikielto Turkkiin. Ei ole järkevää olla Nato-maa ja määrätä asevientikieltoa toiselle liittolaiselle samassa liittoumassa", hän sanoi Euronewsille.
Myös Levin ottaa tämän näkökohdan esille ja toteaa, että Turkki haluaa F-16-koneita. Lisäksi se haluaa, että Turkki pääsee jälleen mukaan amerikkalaiseen F-35-hankkeeseen sen jälkeen, kun se oli suljettu sen ulkopuolelle venäläisen ohjusjärjestelmän hankinnan seurauksena.
Lähde: Euronews
