Pohjoismainen kansallinen vähemmistö metsäsuomalaiset ovat nyt saaneet oman lippunsa yhteenkuuluvuuden ja yhteisen alkuperän symboliksi.
Vuosien 1580-1640 välillä saapui Pohjanlahden yli Ruotsiin ja lopulta myös suureen osaan Itä-Norjaa useita tuhansia suomalaisia Savosta ja Hämeestä. Nämä ihmiset toivat mukanaan laajan tietämyksen kaskiviljelystä, metsämaiseman viljelytekniikasta, joka tuotti suurempia satoja kuin perinteinen maanviljely. He toivat mukanaan oman kulttuurinsa kielen, ruokailutottumusten, rakennustapojen, kansanuskon, musiikin ja käsitöiden kanssa. Kaskirukiin viljely yhdessä metsästyksen ja kalastuksen kanssa oli yleinen elämäntapa.
Vähemmistön virallinen nimi on metsäsuomalaiset, ja se on myös yksi Norjan viidestä kansallisesta vähemmistöstä. Metsäsuomalaisten jälkeläisiä on Norjassa yli puoli miljoonaa, mutta heitä ei tule sekoittaa Pohjois-Norjan kveeneihin tai myöhemmin Ruotsiin tai Norjaan muuttaneisiin suomalaisiin.
Metsäsuomalaiset ovat vuosien saatossa menettäneet suomenkieliset nimensä, kieli on kadonnut ja enemmän tai vähemmän pyyhitty pois. Siksi useat suomalaiset metsäsuomalaisjärjestöt Ruotsissa ja Norjassa pyrkivät levittämään tietoa kulttuurista ja käsityöperinteestä, ottamaan takaisin sukunimiä ja kirjoittamaan historiasta koulukirjoihin. Yhteisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi vähemmistö on kokenut tarvitsevansa yhdistävän symbolin.
Ruotsissa ja Norjassa laajoja alueita kattavat 11 metsäsuomalaista järjestöä kokoontuivat kesällä 2021 ja antoivat viidelle osallistujalle mandaatin jatkaa metsäsuomalaisen lipun suunnittelua: nämä järjestöt järjestivät kilpailun, johon saapui yli 100 ehdotusta. Nyt lippu on vihdoin valittu. Voittaja oli nuori aviopari
Frédéric M. Lindboe ja
Bettina Gullhagen Oslosta. He luonnehtivat itseään lippujen harrastajiksi ja seisovat mm. sivuston Flaggmannen.no takana. Voittajille myönnettiin 5000 norjan kruunun rahasumma palkinnoksi.
Väri ja muoto eivät ole sattumanvaraisia, vaan heijastavat suomalaista metsäperinteitä: vihreä väri kuvailee metsän merkitystä metsäsuomalaisten kaskiviljelykulttuurille. Keltainen väri symbolisoi kaskiviljaa. Punainen tarkoittaa tulta ja pihlajan pyhän puun väriä. Musta symbolisoi kasken polton ja savupirtin nokea. Mustan kentän muoto on ikivanha hedelmällisyyden symboli.
Lähde:
https://kvener.no/2022/12/skogfinnene-har-fatt-eget-flagg/
