Huolimatta kauhistuttavista rikoksista, joihin liittyy pikkulapsia ja kansainvälinen pedofiilirengas, valtavirran tiedotusvälineet ja vasemmistopiirit vaikenevat silmiinpistävästi.
Bretagnessa on juuri paljastunut lastenraiskaajien rikollisverkosto, johon kuuluu viisi miestä, joiden johtajana on paikallisesti hyvin tunnettu mies, joka on LGBT-aktivisti ja äärivasemmistolaisen La France Insoumise (LFI)-puolueen jäsen. Tiedotusvälineet ja Ranskan vasemmisto ovat silmiinpistävän vaitonaisia tosiasioiden kauheudesta ja vakavuudesta huolimatta.
Tapauksesta kertoi Le Parisien-sanomalehti, joka paljasti 32-vuotiaan lastenhoitajan Pierre-Alain Cottineaun, jonka epäillään luovuttaneen vastuullaan olleita pieniä lapsia pedofiileille.
Tosiasiat ovat sietämättömiä. Uhrit ovat pääasiassa hyvin pieniä lapsia – nuorimman sanotaan olleen tuskin kuuden kuukauden ikäinen. Lapset ovat joutuneet raiskausten, barbaaristen tekojen ja törkeän kidutuksen kohteeksi. Joillekin heistä annettiin huumeita.
Päärikollinen tunnistettiin aineiston perusteella, jonka poliisi takavarikoi tutkiessaan pimeässä verkossa toimivaa pedofiiliverkostoa. Ranskan oikeusjärjestelmä tunsi hänet jo ennestään: syyskuussa 2024 häntä vastaan nostettiin syyte sen jälkeen, kun hänen hoidossaan olleeseen vaikeasti vammaiseen 4-vuotiaaseen tyttöön kohdistuneita raiskauksia ja raakuuksia oli videoitu. Lapsi käytti selvästi erottuvia sairaanhoitovälineitä, jotka tunnistettiin takavarikoiduista videoista ja joiden avulla ne voitiin jäljittää häneen.
Poliisin mukaan Cottineau järjesti ”kauhutapaamisia” kotonaan tai erityisesti tätä tarkoitusta varten vuokratuissa tiloissa luovuttaakseen nuoret uhrinsa kansainväliselle pedofiiliverkostolle, joka oli rekrytoitu salattujen viestien välityksellä.
Syyskuuhun 2024 asti Pierre-Alain Cottineau oli ihanteellinen nuori mies: hän oli eronnut isä ja tunnettiin Nantesin yhteisöjärjestöissä LGBT-ihmisten oikeuksia puolustavan Esprit Arc-en-ciel -yhdistyksen (Rainbow Spirit) puheenjohtajana. Hän järjesti alueen ensimmäisen Gay Priden vuonna 2022. Hän osallistui myös perheväkivallan vastaiseen taisteluun. Vuoden 2023 lopussa tämä kotihoidon avustaja ja entinen Punaisen Ristin vapaaehtoinen pelastustyöntekijä oli saanut akkreditoinnin lasten ja perheiden osastokeskukselta, joka on 0-18-vuotiaiden lasten ensihoidosta vastaava yksikkö. Juuri tämä tausta – joka oli ilmeisen virheetön nykyisten julkisen palvelun standardien mukaan – antoi hänelle pääsyn kaikkien näiden lasten luokse.
Vaikka tutkijat ovat tottuneet pahimpaan, kerättyjä kuvia pidetään ”sietämättöminä”, ja ne paljastavat äärimmäisen perverssejä profiileja, kun otetaan huomioon uhrien nuori ikä. Tällä hetkellä tapaus ei kuitenkaan saa läheskään yhtä paljon huomiota tiedotusvälineissä kuin esimerkiksi Mazanin raiskaukset, joissa nainen huumattiin ja raiskattiin toistuvasti. Miksi tiedotusvälineet vaikenevat tästä?
Syynä on epäillyn tausta ja hänen sitoutumisensa äärivasemmistoon ja LGBT-aatteeseen, mikä selittää hänen aktivistitovereidensa nolostuneen hiljaisuuden. Le Parisienia lukuun ottamatta vain oikeistomedia tarttui tapaukseen välittömästi.
Oikeistolaisen TV Libertés-sivuston päätoimittaja Martial Bild oli tyrmistynyt tiedotusvälineiden yleisestä hiljaisuudesta ja pahoitteli sitä, että AFP:llä kesti yli kaksi päivää julkaista aiheesta yksi ainoa uutinen.
Observatoire du Journalisme, riippumaton järjestö, jonka tehtävänä on tunnistaa tiedotusvälineiden ideologinen puolueellisuus, korostaa, että kansallisen televisiokanavan TF1:n raportti Cottineausta salaa tarkoituksella hänen poliittisen suuntauksensa ja esittää hänet kansalaisena, joka on ”hyvin sitoutunut sosiaalihuoltoon”, antamatta tarkempia tietoja.
X-viestipalvelussa on käynnistetty useiden päivien ajan rinnakkainen tutkinta, jossa yritetään saada selville enemmän hahmosta ja hänen suhteistaan. Verkkoarkistoista käy ilmi, että Cottineau kehuskeli sosiaalisessa mediassa ottaneensa kotiinsa hädässä olevia lapsia merkkinä ”sosiaalisesta” suoraselkäisyydestään. On tiedossa myös, että hän asettui ehdolle paikallisvaaleissa vuonna 2021 äärivasemmistolaisen LFI:n riveissä ja sai tuolloin tukea puolueen nykyisin kansalliskokouksessa istuvilta henkilöiltä, kuten kansanedustaja Andy Kerbratilta, joka jäi kiinni huumausaineiden ostamisesta, mutta oli silti parlamentin jäsen.
LFI:n kansanedustajien tai vasemmistolaisen lehdistön sosiaalisen median profiileista tehty haku on surullisen opettavainen: kyseessä on kuoliaaksi vaiettu asia eli omertà. Kukaan ei uskalla käsitellä Cottineaun tapausta, vaikka samaan aikaan samat ihmiset kommentoivat laajalti toista skandaalia, joka paljastaa raiskauksia ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, mutta joka tällä kertaa liittyy Etelä-Ranskassa sijaitsevaan katoliseen laitokseen Notre-Dame de Bétharramiin. Vasemmistolaisen sanomalehden Libérationin tapaus on erityisen puhutteleva: vaikka Cottineau on tunnistettu syyskuun pidätyksensä jälkeen, hänestä ei ole julkaistu yhtään riviä, kun taas Bétharramista on kirjoitettu 63 kappaletta. Martial Bild piirtää huolestuttavan kuvan luettelemalla kaikki järjestöt, jotka ovat olleet suoraan tai välillisesti tekemisissä Cottineaun kanssa tai jotka ovat antaneet hänelle toimivaltuuksia. Yksikään niistä ei ilmoittautunut.
Tapaus muistuttaa vasemmistolaista toimittajaa Jean-Philippe Desbordesia, joka tuomittiin marraskuussa 2024 omien tytärpuoltensa raiskauksesta ja kidutuksesta. Toimittajan sukutaulu on vaikuttava, sillä hän kuului vuosien ajan ranskalaisen valtavirran tai vasemmistolaisen median päätoimittajiin: Le Canard enchaîné, Charlie Hebdo, France Info ja Libération. Yksikään näistä mediaorganisaatioista ei ole hyvittänyt sitä, että hän on työskennellyt vuosikausia niiden palveluksessa. On sanomattakin selvää, että tällaiset oikeistopersoonaa koskevat paljastukset olisivat aiheuttaneet kansallisen skandaalin.
Lähde: European Conservative
