Muu maailma Uutiset

Meksikon huumekartelli Trumpin uhkauksesta: He tappavat yhden, me tapamme sata

Wikimedia Commons / CC BY-SA 3.0, Gage Skidmore

Yhdysvaltain entinen presidentti, ja nykyinen presidenttiehdokas Donald Trump on vaalikampanjassaan puhunut sotilaallisesta iskusta Meksikon huumekartelleja vastaan.

Meksikon järjestäytynyt rikollisuus toimittaa huumeita Yhdysvaltoihin, joka on vuodesta 1971 käynyt sotaa huumeita vastaan. Yhdysvaltojen johtaman kansainvälisen kampanjan on tarkoitus suitsea huumekauppaa ja sen sivuilmiöitä.

Mahdollisten iskujen kohteena Meksikossa voisivat olla huumelaboratoriot, tai kartellien jäsenet, arvioi meksikolainen tutkija Juan Carlos Ayala, mutta näkee iskuissa olevan riskejä.

”(Yhdysvaltojen) suora isku ilman Meksikon hallituksen hyväksyntää, haittaisi taloudellisia ja poliittisia suhteita”, Ayala pohtii.

On myös epäselvää, mitä Meksikon kansa ajattelisi Yhdysvaltain iskusta. Huumekartellit ovat surmanneet noin 200 000 ihmistä vuosien kuluessa, ja Meksiko on eräs maailman vaarallisimpia maita. Poliittisesti Meksikon hallitus saattaisi menettää kannatusta, jos se sallisi ulkomaisen sotilasiskun meksikolaisia vastaan.

Ruotsin Televisio SVT:n haastattelemat meksikolaiset siviilit uskovat Yhdysvaltojen iskun Meksikoon merkitsevän sodankaltaisia olosuhteita.

Riskinä on myös, että Meksikon lukuisat huumekartellit yhdistävät voimansa yhteistä vihollista vastaan, ja taistelevat yhteistyössä Yhdysvaltoja vastaan.

SVT haastatteli meksikolaisen Sinaloan kartellin paikallista johtajaa.

”Hän voi lähettää mitä haluaa”, kartellin edustaja sanoo Trumpista. ”Me olemme valmiina. Se, joka haluaa tuhota Meksikon kartellit, tulee kokemaan kovia”.

”Jokaista meksikolaista kohti, jonka he (amerikkalaiset) tappavat, me tapamme sata. Viemme sodan heidän maaperälleen”, mies jyrisee ja heittää pallon takaisin amerikkalaisille.

”Teemme kaiken yhdysvaltalaisilla aseilla” hän sanoo. ”Useimmat aseemme tulevat Yhdysvalloista.

Ilman Yhdysvalloista toimitettuja aseita, Meksikon huumekartellien aseistautuminen olisi hankalampaa.

Kartellien Yhdysvaltoihin, ja muualle maailmaan myymistä huumeista kartellin edustajalla on selvä mielipide:

”Emme pakota ketään ostamaan huumeita. Jokainen valitsee itse”.

Yhdysvallat lähetti sotilasretkikunnan Meksikoon ensimmäisen maailmansodan aikana 1916-17. Tuolloin amerikkalaiset halusivat löytää Yhdysvaltoihin hyökänneen vallankumousjohtaja Emiliano Zapatan. Retkikunta ei kuitenkaan löytänyt Zapataa.

Lähde SVT sekä Wikipedia ja Rolling Stone- lehti

8 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Vappu Simanen

Ihminen palaa juurilleen. Alussa oli Aatami ja Aatami oli laki.

Ilkka Manttari

Olisi tuo huumehomma saatu lopetettua jo ajat sitten mutta liian paljon korkeassa asemassa olevia jotka hyötyvät hommasta, rajan kummallakin puolella. Raha ratkaisee.

Marko Kristian

Bidenin/Harrisin avoimet rajathan on päästänyt kartellit tulemaan vapaasti maahan.
Samoin ihmiskauppiaat, tuovat nuoria tyttöjä ja ihan lapsia prostituoiduiksi, ja kun rajavartijat koitti sitä estää niin syytteeseen joutuikin rajavartijat.

John Quiman

Lapsia sieltä tulee niin paljon ja ne ainakin suurelta osin katoavat, että voisi kuvitella Bidenin hallinnon tarkoituksen liittyvän lapsikauppaan.

Peter Kreisler

Tuo sotilaallinen isku lienee ainoa keino, sillä Meksikon hallitus ei hallitse maata huumekaupan osalta.
Jokainen joka tietää mitä huumeet aiheuttavat, hyväksyy varmasti tämän näinkin äärimmäisen toimenpiteen.

John Quiman

Yksi ongelma tuossa on, että jos Meksikon huumekartellit tuhotaan, eipä aikaakaan, kun on uudet kartelit kasassa, ellei Meksikoa miehitä. Meksikon oma armeija voisi tietysti pitää kurissa alueitaan ja huolehtia, että uusia ei synny. Tosin korruptio ja isot rahat voivat silti luoda uudet kartellit.

Viimeksi muokattu 24 päivää sitten by John Quiman
Peter Kreisler

Kyllä, realistisesti ajateltuna näin asia valitettavasti on.

Ilkka Manttari

Tai siitä asemasta hallitus hallitsee kaupan liian hyvin. Tuskin jäävät osattomiksi tuotoista. Täysin korruptoitunut maa.