Uusimmat maahanmuuttoviraston tilastot tuovat esiin maahanmuuttoviraston muuttuneen linjan somalialaisten turvapaikanhakijoiden suhteen, jota ei voi kuvata muuta kuin skandaaliksi. Kun Somalian turvallisuusarviota lähdettiin päivittämään, oli työnimikkeenä Petteri Orpon mukaan se, että oltaisiin samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomen linja ei kuitenkaan kiristynyt, kuten kansalainen.fi on aiemmin uutisoinut. Tämä vuosi on vienyt dramaattisella tavalla Suomea yhä kauemmas muiden Pohjoismaiden ja muun Euroopan linjasta.
Helmikuun tilastot osoittavat, että käytännössä jo lähes kaikki somalialaiset saavat turvapaikkastatuksen, joka on korkein suojelun muoto. Turvapaikan saaneisiin ei voida soveltaa perheenyhdistämisissä toimeentulo- tai muitakaan velvoitteita. Maahanmuuttoviraston mukaan jokaista myönteistä turvapaikkapäätöstä kohden tehdään keskimäärin kolme perheenyhdistämishakemusta, mutta tuossakin voi olla kansallista hajontaa, koska toisissa maissa perhekoot ovat isommat kuin toisissa.
Muutosvauhti Suomen linjassa on ollut huima. Kun vielä 2013 turvapaikan sai muutama prosentti, viisinkertaistui osuus vuonna 2014 lähes 20 %:iin. Vuonna 2015 osuus yli tuplaantui 50 %:iin ja jos helmikuun taso säilyy, niin vuonna 2016 tuplataan osuus taas, tällä kertaa lähes 100 %:iin.
Helmikuussa 96 % somalialaisista sai turvapaikkastatuksen Suomesta. Yksikään toinen eurooppalainen maa ei myönnä edes myönteisiä päätöksiä yli 90 %:lle, saati sitten turvapaikkastatuksia. Suomi oli jo viime vuoden lopulla Eurostatin tilastojen mukaan löysin myöntämään somalialaisille myönteisiä päätöksiä ja turvapaikkastatuksia. Toiseksi eniten myönteisiä päätöksiä myönsi Somalian entinen siirtomaavalta Italia (87 %) ja turvapaikkastatuksia Belgia, josta turvapaikan sai 44 % somalialaisista. Tanska ja Alankomaat eivät myöntäneet yhdellekään somalialaiselle turvapaikkastatusta, vaikka ne noudattavat samoja kansainvälisiä sopimuksia kuin Suomi. Kyseessä on siis Suomen itse määrittämä kansallinen, muista maista täysin poikkeava, linja somalialaisten suhteen.
Turvapaikkastatuksen saamisen todennäköisyys on tulevaisuudessa yhä suurempi vetovoimatekijä, kun jokainen maa kiristää perheenyhdistämisiä muiden suojelukategorioiden osalta. Kun Timo Soini sanoi, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on tiukempaa kuin koskaan, hän tuskin tarkoitti sillä ainakaan Somalia-linjaa.
Lisäys artikkeliin 28.3.2016 Suomen uutisetMaahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo puolestaan kertoi viime viikolla Suomen Uutisille, että periaatteena on nyt tehdä nopeat päätökset sekä selkeästi myönteisiin että kielteisiin hakemuksiin. – Tämä osaltaan näkyy myös (alkuvuoden osalta) myönteisten turvapaikkaratkaisujen määrissä, Repo sanoi. – Humanitaarisen suojelun kriteerin poistaminen laista tulee laskemaan hyväksymisprosentteja. Sen jälkeen hallinto-oikeudet ottavat kantaa Migrin uuteen linjaukseen, joka on selvästi KHO:n aiempia ennakkopäätöksiä tiukempi, Nerg sanoo._______________ Tutkittujen tapausten määrä esimmäisen kuvaajan osalta, joista hyväksymisprosentit on laskettu. 2011: 338 2012: 304 2013: 255 2014: 172 2015 Q1-Q3: 337 2015 Q4: 166 2016 1: 63 2016 2: 115 2015 on jaettu kahteen osaan, koska halusimme näyttää miten turvallisuusarvion päivitys vaikutti tai ei vaikuttanut loppuvuoden päätöksiin. Jos turvallisuusarvion päivityksen jälkeen olisi otettu todennäköisesti negatiiviset nopeutettuun käsittelyyn, olisi sen pitänyt näkyä korkeampana negatiivisten päätösten määränä. Nythän Suomi on antanut turvallisuusarvioiden jälkeisenä aikana lähes kaikille alusta asti myönteisen päätöksen. Sen sijaan turvapaikka-statusten osuus on lisääntynyt entisestään. Dublinien ja raukeamisten osuus puolestaan ei ole millään tavalla riippuvainen maahanmuuttoviraston linjasta. Tässä jutussa tarkastellaan nimenomaaan maahanmuuttoviraston linjaa ja verrataan sitä muiden linjoihin. Toisissa maissa voi olla enemmän Dublin-tapauksia kuin toisissa, mutta se johtuu ihan muusta kuin maan kireästä tai löystästä turvapaikkalinjasta.
15.3.2016