Maahanmuuttovirasto kilpailuttaa lisää vastaanottokeskuksia alkuvuodesta 2024. Tarkoituksena ei ole lisätä vastaanottokeskusten määrää, vaan saattaa päätökseen vuonna 2022 alkanut palveluiden kilpailuttaminen.
Maahanmuuttovirasto on kilpailuttanut vastaanottotoimintaa useassa eri osassa. Vuoden 2023 aikana virasto on kilpailuttanut aikuisten ja perheiden vastaanottokeskuksia, alaikäisten vastaanottokeskuksia sekä vastaanottojärjestelmän terveydenhuoltopalveluita. Nyt Maahanmuuttovirasto jatkaa aikuisten ja perheiden vastaanottokeskustoiminnan kilpailutuksia.
– Laki julkisista hankinnoista velvoittaa Maahanmuuttovirastoa kilpailuttamaan vastaanottokeskustoimintaa. Kilpailutukset tukevat osaltaan myös monipuolisen toimittajakentän syntymistä sekä lisäävät toiminnan kustannustehokkuutta, kertoo vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi.
Maahanmuuttovirasto tekee vastaanottokeskusten kilpailutuksissa yhteistyötä julkishallinnon yhteishankintayksikön Hanselin kanssa. Kilpailutuksessa käytetään niin sanottua dynaamista hankintajärjestelmää.
Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa 93 vastaanottokeskusta, niiden sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä 20 alaikäisyksikköä. Vastaanottojärjestelmässä on kirjoilla noin 36 000 asiakasta, joista 38 prosenttia asuu yksityismajoituksessa. Suurin osa on Ukrainasta paenneita.
Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät esimerkiksi järjestöt ja yritykset.
Muutoksissa huomioidaan asiakkaat – moni voi muuttaa kuntaan
Vastaanottokeskusten asiakkaita ovat turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua hakevat ja saavat. He voivat asua vastaanottokeskuksessa ja saavat omasta keskuksesta vastaanottopalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita ja tarvittaessa vastaanottorahaa. Vastaanottokeskuksen asiakkaat voivat halutessaan järjestää majoituksensa myös itse.
– Kun vastaanottojärjestelmään kohdistuu esimerkiksi kilpailutuksista johtuvia muutoksia, pyrimme toimimaan siten, että muutoksista aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa asiakkaille. Kilpailutus voi kuitenkin tarkoittaa osalle vastaanottokeskusten asiakkaista sitä, että oman vastaanottokeskuksen toiminta päättyy ja keskus vaihtuu, kertoo Nurmi.
Vastaanottokeskuksissa oli marraskuun lopulla kirjoilla noin 17 000 tilapäistä suojelua saanutta ukrainalaista, jotka voisivat tällä hetkellä hakea oikeutta kotikuntaan ja siirtyä kunnan ja hyvinvointialueen palveluiden piiriin. Kotikuntaoikeuden saanut voi itse päättää missä hän asuu, ja hän saa samat oikeudet ja palvelut kuin kaikki kuntalaiset.
– Vastaanottokeskusten irtisanomisajat ovat lyhimmillään kolme kuukautta, jolloin asiakkaita on mahdollista tiedottaa tilanteesta useita kuukausia ennen keskuksen mahdollista sulkemista. Etupainotteisella tiedottamisella pyritään varmistamaan se, että asiakkaat pystyvät varautumaan muutokseen ja halutessaan muuttamaan kuntaan asumaan, Nurmi kertoo.
Vastaanottokeskukset on tarkoitettu väliaikaiseen majoittumiseen, kunnes asiakas pääsee muuttamaan kuntaan. Turvapaikanhakijoilla tämä tarkoittaa sitä, että he asuvat vastaanottokeskuksessa, kunnes he muuttavat kuntaan mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen tai vastaanottopalvelut päättyvät mahdollisen kielteisen päätöksen jälkeen.
Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset voivat hakea oikeutta kotikuntaan ja siirtyä kuntalaiseksi oleskeltuaan yhtäjaksoisesti vuoden Suomessa. Ukrainalaisten ei kuitenkaan ole pakko hakea kotikuntaoikeutta.
Lisätietoa:
Mediatiedote 30.10.2023: Maahanmuuttovirasto kilpailutti terveydenhuoltopalveluita ja alaikäisten vastaanottoyksiköt | Maahanmuuttovirasto (migri.fi)
Mediatiedote 26.5.2023: Maahanmuuttovirasto kilpailutti jälleen vastaanottokeskustoimintaa – avaa 17 uutta keskusta | Maahanmuuttovirasto (migri.fi)
Mediatiedote 27.9.2022: Maahanmuuttovirasto on kilpailuttanut vastaanottokeskustoimintaa useilla alueilla | Maahanmuuttovirasto (migri.fi)
Lue lisää aiheesta: Vastaanoton kuntamalli päättyy vuoden lopussa
Jonon viimeisenä oleva on epäilemättä Ukrainalainen, edellä olevat ei ole. Mitä siis tehdä ? Annetaan viimeisen tulla rajan yli koska hänet kuka tahansa mieltää ukrainalaiseksi lapseksi, mutta edellä kulkevat ovat todennäköisesti vain KELA:n uusia asiakkaita. 🙄
Turvapaikkajärjestelmää hyväksikäyttävät huijarit on hyvä bisnes joillekin, ainakin aikaisemmin monien poliitikkojen lähipiiri teki hyvän tilin.
Ja tästähän se ”rikkaus” vasta alkaa EU:n hyväksyessä sen siirtolaisten pakkovastaanottamisen turvapaikanhakijoina.
Eipä ole sieltä hallituksestakaan kuulunut sanaakaan ”siirtolaissopimuksesta” joka voi tuoda Suomeenkin kymmeniätuhansia, ja kuluja miljardeja ja taas miljardeja, turvallisuudesta nyt puhumattakaan.