Länsförsäkringarin (Maakuntavakuutusyhtiö) eläke-ekonomisti Trifa Chireh kirjoittaa DN Debatt -artikkelissa, että ulkomailla syntyneiden naisten korkea työttömyysaste on eläkejärjestelmän "tikittävä aikapommi".
"Nykyään lähes joka toinen (43 %) Euroopan ulkopuolella syntyneistä naisista on työtön, ja 25 % työvoimasta on työttömänä. Nykyisessä eläkejärjestelmässä suurin osa näistä naisista on riippuvaisia valtion etuuksista, kuten vanhustenhoitotuesta ja asumislisistä."
Näin sanoo Länsförsäkringarin eläke-ekonomisti
Trifa Chireh Dagens Nyheter -lehden artikkelissa.
Hän mainitsee Ruotsin valtiopäivien arviointi- ja tutkimussihteeristön työmarkkinatoimijoiden haastattelujen tulokset. Niistä käy ilmi, että vastikään maahan tulleet matalasti koulutetut naiset käyvät kotouttamisohjelman puitteissa valmistavaa ja perehdyttävää koulutusta ilman, että he "lähestyvät työmarkkinoita merkittävästi".
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastelu osoittaa, että jopa 70 % julkisesta työvoimatoimistosta poistuneista kotouttamisohjelman osanottajista, joilla ei ollut työpaikkaa, jätti työelämän kokonaan.
Hän ehdottaa useita toimenpiteitä, kuten eläkemaksun korottamista, useampien ulkomaalaissyntyisten naisten saamista työelämään kohdennetuilla kieliohjelmilla ja alentamalla palkkauskustannuksia sekä kokopäivätyön tekemistä säännöksi. Muita ehdotuksia ovat eläketiedotuksen kohdentaminen maahanmuuttajanaisille ja eläkejärjestelmän marginaalivaikutusten vähentäminen.
"Nyt on hallituksen, eläkeryhmän ja etenkin työministeriön tehtävä tehdä aloite kattavista toimista, joilla varmistetaan, että myös ulkomaalaissyntyiset saavat kohtuullisen eläkkeen", sanoo hän. Jos toimiin ei ryhdytä nyt, se tulee kalliiksi Ruotsille ja tuleville eläkeläisille", kirjoittaa Chireh
Dagens Nyheterissä.
Lähde:
Dagens Nyheter
