Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun ennallistamisasetuksesta 9.11.2023. Kaupunkien ekosysteemien osalta neuvosto ja parlamentti sopivat, että kaupunkien viheralueiden nettomäärää tulee kasvattaa, kunnes ne ovat suuruudeltaan ja kattavuudeltaan vähintään tyydyttävällä tasolla.
Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun ennallistamisasetuksesta 9.11.2023. Luontokadon pysäyttämiseen tähtäävässä asetuksessa sovittiin, että ainakin 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista ennallistetaan vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.
Asetuksen voimaantulo vaatii vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksynnän. Sisällöllisiä viilauksia lakiin ei kuitenkaan enää tehdä. Lopullinen äänestys parlamentissa on odotettavissa joulukuun puolen välin täysistunnossa. Asetus voisi näillä näkymin astua voimaan vuoden 2024 puolivälissä.
Jäsenmaat päättävät itse toimenpiteet, joilla ennallistamistavoitteet saavutetaan
Jäsenmaat päättävät itse toimet, joilla ne pyrkivät ennallistamistavoitteisiin. Suomen on lähetettävä ensimmäinen ennallistamissuunnitelma komissioon kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Suomella on ainakin jossain määrin vapautta valita, mihin ennallistamistoimet suunnataan. Kuntien ja kaupunkien kannalta on oleellista, mutta vielä avointa, millaisella menettelyllä kunnat otetaan mukaan kansallisen ennallistamissuunnitelman valmisteluun ja millainen sitovuus suunnitelmalla on kuntiin. Suomen kunnat ovat tehneet luonnon monimuotoisuutta vahvistavia ennallistamistoimia mm. Helmi- ja NOUSU-ohjelmien avulla, ja näiden ohjelmien rahoituksen riittävyys myös jatkossa on tärkeää.
Ennallistamisasetus vaikuttaa kuntiin ja kaupunkeihin
Kaupunkien ekosysteemien osalta neuvosto ja parlamentti sopivat, että kaupunkien viheralueiden nettomäärää tulee kasvattaa, kunnes ne ovat suuruudeltaan ja kattavuudeltaan vähintään tyydyttävällä tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että kaupunkien viheralueissa ja puiden latvuspeittävyydessä ei tapahdu nettomenetyksiä asetuksen voimaantulon, eli todennäköisesti vuoden 2024 ja vuoden 2030 lopun välisenä aikana, ellei kaupunkiekosysteemeissä ole jo yli 45 prosenttia viheralueita ja latvuspeittävyys yli 10 %.
Vuodesta 2030 lähtien viheralueita ja latvuspeittävyyttä on lisättävä ja edistystä mitataan kuuden vuoden välein. Suomessa asetusta sovelletaan komission alkuperäisen esityksen mukaisesti 63 kunnassa, joissa kaikissa asetuksen kynnysarvot 45 % ja 10 % tällä hetkellä ylittyvät.
– Tämä asetuksen 6 artiklan lopullinen muoto on nyt Kuntaliiton ja suomalaisten kaupunkien tavoitteiden mukainen. Kuntaliitossa, kaupungeissa ja maakuntien liitoissa tehtiin yhdessä asian eteen paljon vaikuttamista, kertoo Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen.
Ennallistamisasetus näyttäisi edellyttävän Suomen kunnilta lisätoimia vasta vuodesta 2030 alkaen, mutta Suomessa kunnat ovat olleet sitoutuneita huolehtimaan viheralueiden riittävyydestä ja laadusta sekä edistämään luonnon monimuotoisuutta alueillaan jo tähän asti ja ovat vastakin.
