Työsuojelutarkastajat tekivät vuonna 2021 yli 200 tarkastusta yrityksiin, jotka lähettävät työntekijöitä Suomeen tai ovat lähettävien yritysten tilaajia Suomessa. Tarkastuksia tehtiin osana ulkomaalaisen työvoiman käytön valvontaa kaikilla viidellä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella. Valvonta on lisääntynyt merkittävästi edellisestä vuodesta, jolloin tarkastuksia oli 113, kerrotaan Aluehallintoviraston antamassa tiedotteessa.
Työntekijöiden lähettämisestä on kyse, kun ulkomainen yritys lähettää työntekijänsä tilapäisesti Suomeen töihin, koska se on sopinut tarjoavansa palveluita Suomessa. Lähetetyn työntekijän tavallinen työskentelypaikka on siis jokin muu valtio kuin Suomi.
Lähettämisen oikeudellinen pohja on EU-lainsäädännössä, josta on säädetty Suomessa lailla työntekijöiden lähettämisestä (447/2016). Tavoite on varmistaa lähetettyjen työntekijöiden suojelu lähetettynä olon ajan.
Lähettävän yrityksen tulee tehdä työsuojeluviranomaiselle ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä Suomeen. Näistä ilmoituksista saadaan muun ohella tietoa ilmiön laajuudesta.
Ilmoituksia lähettämisestä tehtiin viime vuonna yhteensä 10 003 kappaletta 57 eri maasta ja koskien lähes 20 000 työntekijää. Kolme suurinta lähtömaata olivat ilmoitusten perusteella Viro, Saksa ja Puola.
Lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa puutteita
Lähetettyjä työntekijöitä koskevien tarkastusten kohteena ovat ulkomaiset työnantajat, jotka lähettävät työntekijöitään töihin Suomeen sekä yritykset, jotka toimivat lähettävän yrityksen tilaajina. Viime vuonna tehtiin yhteensä 238 tarkastusta. Suurin osa tarkastuksista suuntautui rakentamisen ja teollisuuden aloille, joissa lähetettyjä työntekijöitä eniten työskentelee.
Eniten puutteita havaittiin työntekijöiden palkkauksessa. Lähetetyn työntekijän tulisi saada Suomessa vähintään sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Palkkauksen lainmukaisuutta valvottiin 85 tarkastuksella, joista 43 tarkastuksella annettiin ohjeita palkkauksen korjaamisesta.
”Samoja puutteita esiintyy vuodesta toiseen”, toteaa yksikön päällikkö Anna Pärtty Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. ”Ilmiö johtunee siitä, että valvonnan kohteena olevat työnantajat vaihtuvat ja ne työnantajat, jotka saavat paljon moitteita toiminnastaan, eivät lähetä työntekijöitään enää Suomeen. Osa lähettävistä yrityksistä kuitenkin korjaa menettelyään.”
Laiminlyöntimaksuja aiempaa enemmän
Laissa työntekijöiden lähettämisestä on säädetty laiminlyöntimaksusta lähettävälle yritykselle, jos tämä laiminlyö tiettyjä samassa laissa säädettyjä velvollisuuksiaan. Näitä velvollisuuksia ovat ilmoituksen tekeminen lähettämisestä, edustajan asettaminen Suomeen sekä määrättyjen tietojen saatavilla pitäminen.
Eniten maksuja määrättiin siitä syystä, että ilmoitusta työntekijöiden lähettämisestä ei ollut tehty. Toistaiseksi määrättyjen maksujen yhteissumma oli viime vuodelta 149 000 euroa, kun vuonna 2020 määrä oli 99 500 euroa. Huomionarvoista on, että osa 2021 aloitetuista prosesseista on maksun määräämisen osalta vielä kesken.
Tilaajista yli puolet sai toimintaohjeita
Valvotut tilaajat olivat pääosin suomalaisia yrityksiä, joilla on alihankkija tai sopimuskumppani, joka lähettää työntekijöitä tilaajan palvelukseen Suomeen. Yli puolessa näistä tarkastuksista työsuojelutarkastaja antoi toimintaohjeen, koska havaitsi korjattavaa tilaajan toiminnassa. Eniten ohjeita annettiin tilaajan velvollisuudesta huolehtia, että sopimuskumppani on tehnyt ilmoituksen työntekijöiden lähettämisestä.
Yhteysviranomainen neuvoo ja raportoi
Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii yhteysviranomaisena, joka antaa lähettämistilanteita koskevaa yleisluonteista neuvontaa Suomessa sovellettavasta lainsäädännöstä. Lisäksi yhteysviranomainen muun muassa kokoaa vuosittain yhteen tietoa lähettämistä koskevista valvonnan toimenpiteistä ja ilmoituksista.
Lähde: Aluehallintovirasto
Näyttää olevan pääpaino rahassa jälleen.
Se miten kielitaidottomat tai hyvin rajallisen kielitaidon (edes englannin) omaavat henkilöt toimivat työmailla ja aiheuttavat tietämättömyyttään vaaratilanteita sekä tapaturmia, ei ole niin väliksi.
Myöskään työmaajohto (ohjeistettuna?) ei puutu turvavarusteiden puutteisiin tai turvallisten työmenetelmien noudattamiseen, monesti vastaus on että; pitää vain tulla toimeen/ koittakaa selvittää asia. Vaikka tämä toimenkuva kuuluisi johtoportaan sekä työsuojeluhenkilön tehtäviin ratkaista.
Sitä se on, kun ihmisillä ei ole vapautta. Tarvitaan valvontaa ja siihen työvoimaa kuluttamaan veronmaksajien rahoja. Pitäisi päästä eroon työn verottamisesta, kun työ hyödyttää uhteiskuntaa, jolloin ei olisi veropetoksia tällä alalla. Mistä saatasiin rahat yhteiskunnan ylläpitoon, sitä en osaa sanoa, mutta hyödyllisen työn verottaminen on mieletöntä.