Kymmenvuotias poika hukkui Ruotsissa Skara Summerland-kylpylässä aiemmin tänä vuonna. Ambulanssi yritti saapua nopeasti paikalle, mutta muut kylpylän asiakkaat estivät ja viivyttivät pelastusyksikön paikalle pääsemisen.
Elokuun alussa hengenpelastaja löysi uima-altaassa elottomana makaavan pojan, ja ambulanssi kutsuttiin paikalle. Suljetussa esitutkinnassa ambulanssin henkilökunta ja vierailijat todistivat, kuinka vaikeaa ambulanssin oli päästä paikalle.
”Ajoimme siniset hälytysvilkut ja sireenit päällä ympäri puistoa, koska ihmiset eivät väistäneet, jotta pääsisimme paikalle”, kertoi kuulusteluissa ollut ambulanssikuski.
Ihmisjoukko kerääntyi pojan löytöpaikan ympärille, ja monet menivät seisomaan mahdollisimman lähelle ja kuvasivat kännyköillään.
Skaraborgin ambulanssin yksikköpäällikön Erik Marklundin mukaan ilmiö ei ole epätavallinen, ja jokaisen hälytyksen ja onnettomuuspaikan yhteydessä on ihmisiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän tiellä.
”Harvinaisempaa on, että emme näe kenenkään kuvaavan”, hän sanoi Ruotsin valtion televisiolle.
Laiton yksityisyydensuojan loukkaus
Tukholmassa vuonna 2019 tapahtuneen onnettomuuden yhteydessä ilmeni samantyyppinen ongelma, kun ihmiset kuvasivat auto-onnettomuutta, jossa kuorma-auton kuljettaja kuoli.
Autoilijat, jotka pysähtyivät käyttämään matkapuhelinta ajon aikana sekä paikalle saapuneet jalankulkijat ilmoitettiin poliisille yksityisyyden laittomasta loukkaamisesta.
Ruotsissa yksityisyydensuojan loukkaamista koskeva laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2018, ja siitä voi seurata sakkoa tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistus. Lain ensisijaisena tavoitteena on torjua nettirikoksia.
Myös Suomessa liikenneonnettomuuspaikoilla tapahtuva kuvaaminen huolestuttaa pelastusalaa
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on mukana pelastusalan toimijoiden yhteisessä ”Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa”-kampanjassa. Sen tavoitteena on lisätä tietoa onnettomuuspaikkojen kuvaamisen ongelmallisuudesta.
Tieliikenneonnettomuuksissa on mukana kaikki pelastushenkilöstö: päätoimiset, osa-aikaiset ja vapaaehtoiset palokuntalaiset.
”Liikenneonnettomuuksiin hälytetään aina lähin ja tarkoituksenmukainen yksikkö. Harvaan asutuilla alueilla lähin yksikkö on poikkeuksetta sopimuspalokunta”, kertoo SPEKin kehittämispäällikkö Markku Savolainen.
Onnettomuustilanteessa on usein useita yksiköitä eri tehtävissä. Osa osallistuu pelastustehtäviin, osa potilaiden irrottamiseen autosta ja osa esimerkiksi liikenteenohjaukseen ennen poliisin saapumista paikalle. Kuvaaminen voi johtaa vaarallisiin peräänajoihin, mikä vaarantaa pelastustyöntekijät.
Tiellä liikkuvaa pelastushenkilöstöä suojataan joskus suoja-autoilla. Sopimuspalokunnilla ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole käytössä tällaisia suoja-autoja. Kun hälytysajoneuvon valot vilkkuvat onnettomuuspaikalla, on suositeltavaa olla kuvaamatta ja alentaa nopeutta.
Neljä viidestä pelastustyöntekijästä on kokenut onnettomuuden kuvaamisen haittaavan pelastustoimintaa
Liikenneonnettomuuspaikoilla kuvaaminen huolestuttaa erityisesti onnettomuuspaikalla toimivaa henkilöstöä. Neljä viidestä pelastustyöntekijästä kokee, että kuvaaminen on joskus häirinnyt heidän työskentelyään. Tämä käy ilmi vuoden 2020 pelastustoimea koskevan opinnäytetyön yhteydessä tehdystä kyselytutkimuksesta.
Samoin neljä viidestä kokee, että onnettomuuden uhrin yksityisyydensuoja on vaarantunut kuvaamisen vuoksi, ja 75 prosenttia vastaajista on ryhtynyt toimenpiteisiin uhrin yksityisyyden suojaamiseksi. Kuvaamisen rajoittaminen ja uhrin yksityisyyden suojaaminen, esimerkiksi käyttämällä näkösuojia, vie vastaajien mukaan aikaa pelastus- ja avustustoimilta.
Yli 90 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä siitä, että kuvaamista onnettomuuspaikoilla pitäisi pystyä rajoittamaan. Vastaajat olivat erityisen huolissaan siitä, että ohi ajavien autojen kuljettajat eivät keskity muuhun liikenteeseen, vaan yrittävät saada kuvan onnettomuuspaikan ohittaessaan.
Lähde: Samnytt, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
