Yhteispäivystysten ruuhkautuminen on herättänyt huolta eri puolilla Suomea. Tilannetta käsiteltiin eilen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johtamassa tilaisuudessa, johon osallistui erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista vastaavia henkilöitä tulevilta hyvinvointialueilta.
Kiurun mukaan kokouksessa kävi selväksi, että samoja haasteita on koko maassa, vaikka Etelä-Suomessa tilanne on vaikeampi kuin pohjoisessa.
- Kyllä tilanne on vakava. Nimenomaan siksi, että myös valvovat viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että potilasturvallisuus on vaarantumassa, Kiuru sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa tilanne on kaikkialla jatkumoa jo kesällä alkaneesta päivystysten ruuhkautumisesta. Tilanteen toivottiin helpottuvan kesälomakauden päättyessä, mutta näin ei käynyt, vaan tilanne paheni entisestään. Jo elokuussa järjestettiin asiasta kriisikokous silloisen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (vas.) johdolla.
- Valitettavasti toivottuja muutoksia ei ole kentällä kovin paljon kuitenkaan saatu aikaan. Isoin haaste meillä on tällä hetkellä se, että potilaita ei saada siirrettyä päivystyksestä jatkohoitoon ja toisaalta myöskään erikoissairaanhoidosta ei saada palautettua perusterveydenhoidon vuodepaikoille, Kiuru sanoo.
Hoivapaikkoja ei ole riittävästi
Jo elokuun kokouksessa yhdeksi ongelmaksi todettiin myös vanhusten hoivapaikkojen riittämättömyys. Kiuru sanoo olevansa huolissaan siitä, vähentyvätkö ympärivuorokautiset hoivapaikat entisestään.
- Tällä hetkellä hyvinvointialueilla käydään isoa kamppailua siitä, kuinka paljon ympärivuorokautisen hoivan paikkoja tarvitaan ylipäätään jatkossa. Pelkään, että tämä kehitys on kulkemassa nurinkuriseen suuntaan hoitajamitoituksen sijasta sen vuoksi, että vanhuspalveluissa on merkittävää kustannusten nousua tiedossa.
Kiurun mukaan toinen hoivapaikkoihin liittyvä haaste liittyy siihen, että niissä työskentelee hyvin vähän hoitajia, erityisesti iltaisin ja öisin, ja siksi huonokuntoiset asukkaat lähetetään usein päivystykseen. Hänen mukaansa hoidon pitäisi tulla sitä tarvitsevien luo nykyistä useammin.
- Kun hyvinvointialueet aloittavat, pitäisi välittömästi luoda tällaisia liikkuvia yksiköitä, joilla palveltaisiin vanhuspalvelun yksiköitä, jotta iäkkäiden ei aina tarvitsisi hakeutua päivystykseen.
Resurssipula ja korona ovat aiheuttaneet myös vaikeuksia
Päivystysten vaikean tilanteen taustalla ovat myös resurssiongelmat. Kiuru puhuu koko sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja hoivavajeesta, joka on osittain johtunut korona-ajasta, hoitajien työtaistelutoimista ja hoitajapulasta. Esimerkiksi osastoja on suljettu sekä säästösyistä että henkilöstövajeesta johtuen.
Kiurun mukaan suljetut yksiköt pitäisi nyt saada avattua mahdollisimman pian.
- Tätä asiaa ei auta hoitaa millään muulla kuin sillä, että meillä olisi hyvinvointialueilla riittävä rahoitus siihen, että me emme hoitaisi tätä potilasmäärää jatkossa alijäämällä, vaan sille osoitetulla rahoituksella, hän sanoo.
Kiuru on jo aiemmin ehdottanut 700 miljoonan euron lisärahaa tämän hoitovelan rahoittamiseksi.
Päivystysten nykytilanteeseen myös korona on tuonut omat haasteensa. Kiuru sanoo pelkäävänsä "erityisesti seuraavan kolmen viikon tilannetta, sillä lomasesonki on alkamassa ja koronatilanne tulee todennäköisesti pahenemaan".
Hän huomauttaa, että "koronapotilaita on nyt perustasolla ennätysmäärä ja myös erikoissairaanhoidossa on hyvin paljon. Samaan aikaan terveydenhuollon henkilöstöllä on paljon sairauspoissaoloja."
- Oma huoleni on se, että olemme vasta hyvin vähäisesti suojautuneet muun muassa rokotuksilla tällä kertaa aikaisempiin kausiin verrattuna. Koska korona aiheuttaa ison paineen myöskin palvelujärjestelmälle, Kiuru sanoo.
Kriisi on ratkaistava alueellisesti
Kiurun mukaan akuuttiin kriisiin on haettava apua kunkin alueen omista haasteista käsin. Tämä oli hyvinvointialueille perjantaina annettu keskeinen tehtävä.
- Toivomme, että heti vuodenvaihteen jälkeen hyvinvointialueiden johto ottaa tämän päivystyksen järjestämisen ja siihen liittyvät isot rakenteellisetkin kysymykset vakavasti. Jokaisella alueella selvitetään, millä tavalla näistä päivystyksen ongelmista päästään eroon, hän sanoo.
Kiuru huomauttaa, että kun palvelut siirtyvät vuodenvaihteessa uusille hyvinvointialueille, niin hoitolaitoksissa ei pitäisi enää olla tehty erilaisia sopeuttamistoimia osaoptimoinnin nimissä.
Perjantain kokouksessa keskusteltiin esimerkiksi perustason päivystyksen nostosta.
- Itse toivoisin, että Suomessa pohdittaisiin sitä, onko päivystyksen keskittämisessä jopa menty jo liiankin pitkälle, Kiuru sanoo.
Seuraava tapaaminen hyvinvointialueiden kanssa on sovittu tammikuulle.
- Nyt on tehtävä kiireesti ja paljon.
Lähde: STT, Karjalainen
