Toimintatapa kuvastaa eurooppalaista ilmiötä, jota avustustyöntekijät pitävät syrjivänä, mutta viranomaiset puolustavat sitä yksinkertaisesti lain noudattamisena.
Kreikka, joka on pitkään ollut Euroopan maahanmuuttajien maihinnousupaikka, käyttää nyt kahta erilaista vastaanottojärjestelmää.
Toinen niistä on suunnitteilla oleva järjestelmä pohjoisesta tulevia ukrainalaispakolaisia varten.
Kreikan ja Bulgarian rajalla viranomaiset ovat nopeasti perustaneet vastaanottokeskuksia ottamaan vastaan venäläisten pommituksia pakenevia ukrainalaisia. He jakavat saapuville matkapuhelinkortteja, välipaloja ja lämpimän aterian. Hallitus jopa rohkaisee Kreikan kansalaisjärjestöjä kohdentamaan resurssejaan Ukrainaan. Kreikan
maahanmuuttoministeri Notis Mitarachi kutsui ukrainalaisia "todellisiksi pakolaisiksi".
Toinen järjestelmä koskee Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvia henkilöitä
Syyrian sotaa tai Afganistanin Taleban-hallintoa pakenevat siirtolaiset on käännytetty pois maan merirajoilla ja Turkin maayhteyksien varrella. Ihmisoikeustyöntekijöiden ja YK:n pakolaisjärjestön mukaan tämä tapahtuu usein laittomasti, mutta Kreikan hallituksen hiljattain tekemän tutkimuksen mukaan, näin ei asia ole. Rajan yli päässeet voivat joutua rikossyytteeseen salakuljetuksesta. Näitä siirtolaisia avustavat kansalaisjärjestöt väittävät, että heidän työnsä on samalla tavoin kriminalisoitu.
"Kyse ei ole vain turvapaikkahakemusoikeuden kriminalisoinnista, vaan suoranaisesta pelottelusta", väitti
asianajaja Dimitris Choulis, joka edustaa
Hanad Abdi Mohammadia. Mohammad on 28-vuotias somalialainen, jota uhkaa 146 vuoden tuomio salakuljetuksesta. Hän oli saapunut vuonna 2020 veneellä, joka kuljetti häntä itseään, raskaana olevaa vaimoaan ja muita, mutta ei heidän varsinaista salakuljettajaansa, Mohammadin kertomuksen mukaan.
Kyseessä ei kuitenkaan ole tarkka vertailu. Ukrainalaiset voivat matkustaa EU:hun ilman viisumia ja heillä on Brysselin myöntämä poikkeuslupa, joka antaa heille välittömän oikeuden työskennellä ja asua EU:n alueella. Afgaaneilla, syyrialaisilla, somalialaisilla ja muilla ei ole automaattisesti samanlaisia laillisia oikeuksia.
Kreikan hallitus katsoo maan hoitaneen ja hoitavan velvollisuutensa jatkossakin ja huomauttaa, että se oli eturintamassa maahanmuuttovyöryssä vuonna 2015, jolloin monet EU-maat olivat varovaisia vastaanottamaan pakolaisia.
“Kyse on kristityistä, valkoisista ihmisistä, jotka ovat lähtöisin keskuudestamme”
Kreikan nykytilanne kuvaa kuitenkin hyvin sitä kahtiajakautunutta lähestymistapaa, joka on kehittymässä suuressa osassa Eurooppaa: Ukrainalaisia otetaan vastaan tukevalla retoriikalla, ja muut pakolaiset joutuvat noudattamaan EU:n järjestelmää, joka pitää pakolaiset ensisijaisesti poissa unionin alueelta eikä ole päässyt vakiintuneeseen sopimukseen siitä, miten saapuvat pakolaiset jaetaan.
Kreikkalainen lainsäätäjä, joka tukee hallituksensa maahanmuuttopolitiikkaa, selitti tämän eron suoraan.
"Sanoakseni näin kyynisesti, emme puhu nyt verilöylystä jossain kaukaisessa paikassa Afrikan perukoilla, jossa on pakanallisia ihmisiä. Tässä on kyse kristityistä, valkoisista ihmisistä, eurooppalaisista, jotka ovat lähtöisin keskuudestamme, ja jotka ovat peräisin meistä. Tiedän, että se kuulostaa poliittisesti epäortodoksiselta, mutta valitettavasti tämä on se, millä on väliä", sanoi
Dimitris Kairidis, joka kuuluu hallitsevaan
Uusi demokratia -puolueeseen.
Hallitus kiistää, että kyseiset erot johtavat syrjintään sen turvapaikkapolitiikassa.
"Jokainen sotaa kotimaassaan pakeneva pakolainen voidaan ottaa vastaan täällä olosuhteissa, jotka takaavat hänelle ihmisarvoisen majoituksen ja hänen oikeuksiensa kunnioittamisen. Tämä edellyttää, että pakolainen täyttää vaatimukset ja että maa pystyy selviytymään tilanteesta", sanoi
tiedottaja Giannis Oikonomou tiedotustilaisuudessa aiemmin tällä viikolla.
Kreikka ei aio sallia vuoden 2015 siirtolaisvyöryn toistumista
Kreikka on viime vuosina tullut tunnetuksi kaikkialla Euroopassa tiukentuneesta maahanmuuttopolitiikastaan.
EU käytti satoja miljoonia euroja turvallisuuteen keskittyvän maahanmuuttojärjestelmän perustamiseen. Uudet piikkilangalla ympäröidyt alueet korvasivat epähygieeniset telttakaupungit. Lisäksi hankittiin uusia valvontalaitteita, joiden avulla havaitaan huonokuntoisilla veneillä saapuvat maahanmuuttajat. Kreikka myös laajensi Turkin rajaa suojaavaa aitaa.
Keskustaoikeistolainen Uusi demokratia -puolue ajoi tätä linjaa tultuaan valtaan vuonna 2019 ja vakuutti, ettei se salli vuoden 2015 laittoman siirtolaisvyöryn toistumista. Tämän seurauksena satojatuhansia ihmisiä saapui Eurooppaan Manner-Kreikan edustalla sijaitsevien Egeanmeren saarten kautta.
Kun Afganistan siirtyi Talebanien valtaan vuonna 2021, maa esti aktiivisesti afganistanilaisia tulemasta Kreikkaan ilman ennakkolupaa. Kreikka kuitenkin otti nopeasti vastaan satoja afganistanilaisia naisia Kabulin sittemmin hajonneesta kansalaisyhteiskunnasta.
Kansalaisjärjestöjen työntekijät väittävät, että Kreikkaan viime vuosina saapuneita siirtolaisia rangaistaan usein liian ankarilla rikosoikeudellisilla rangaistuksilla.
Samassa vankilassa, jossa Mohammad odottaa muutoksenhakua tuomioonsa, myös afganistanilaisia turvapaikanhakijoita
Amir Zahiria ja
Akif Rasulia odottaa 50 vuoden vankeustuomio salakuljetuksesta. Mohammadin tavoin he molemmat sanovat, että heidän salakuljettajansa häipyi ennen kuin Kreikan rannikkovartiosto huomasi heidän veneensä. Molemmat valittavat tuomioista.
Asianajaja Choulis sanoi, että tämä lähestymistapa on Kreikan uusi normi. Choulisin mukaan vuonna 2019 yli 1 900 ihmistä vangittiin salakuljetussyytteiden perusteella. Ja vankilaan jouduttuaan turvapaikanhakijoiden on asianajajien mukaan paljon vaikeampaa, ellei mahdotonta, saada passeja tai matkustusasiakirjoja.
Jopa ne, jotka hakevat turvapaikkaa onnistuneesti, hylätään usein perustein, joita Choulis kuvasi "syrjiviksi".
"Viranomaiset sanovat afganistanilaisille turvapaikanhakijoille, etta heidän kaupunkiaan pommitetaan, mutta he voivat muuttaa läheiseen kaupunkiin, jossa pommituksia ei ole niin paljon. Tai he voivat palata takaisin Turkkiin, koska siellä on turvallista", hän kertoi.
"Emme sano ukrainalaisille, että Lviv on edelleen hyvä paikka teille, tai Moldova. Tai Puola on hyvä", hän lisäsi viitaten Länsi-Ukrainan kaupunkiin, joka on välttynyt kiivaimmilta venäläisten pommituksilta.
Kreikka ottaa maahanmuuton hallinnan pois kansalaisjärjestöiltä
Lisäksi on avustusjärjestöjä, jotka työskentelevät Lähi-idästä ja Afrikasta tulevien turvapaikanhakijoiden parissa.
Hallitus on asettanut maassa toimiville kansalaisjärjestöille uudet rekisteröintisäännöt, jotka Amnesty Internationalin mukaan ovat luoneet "raskaita ja ankaria vaatimuksia, joiden noudattaminen on tietyille kansalaisjärjestöille lähes mahdotonta".
Lisäksi hallitus otti käyttöön uuden lain, jonka mukaan avustusjärjestöt eivät saa ryhtyä meripelastustehtäviin, elleivät ne tee tiivistä yhteistyötä rannikkovartioston kanssa tai ellei rannikkovartiosto ole poissa alueelta ja hyväksy operaatiota.
"Otamme maahanmuuton hallinnan pois kansalaisjärjestöiltä", maahanmuuttoministeri Mitarachi sanoi uudesta lainsäädännöstä.
Nämä lait eivät ole vain sanahelinää. Vuosien 2016 ja 2018 välillä Kreikan viranomaiset syyttivät noin kahta tusinaa avustustyöntekijää vakoilusta, koska he olivat auttaneet maahan saapuvia laittomia siirtolaisia.
Myös tunnettu kansalaisjärjestö
Josoor näyttää olevan valokeilassa. Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan Kreikan viranomaiset tutkivat järjestöä, joka avustaa siirtolaisia ja valvoo väkivaltaa Turkin rajalla.
Josoor sanoo, ettei se toimi Kreikassa eikä ole koskaan pelastanut siirtolaisia merellä. Josoorin toinen perustaja
Natalie Gruber sanoi kuitenkin, ettei järjestö pääse tutustumaan tapaustiedostoonsa nähdäkseen tarkat mahdolliset syytteet.
Gruberin mukaan järjestöä vastaan on käynnistetty toinen tutkimus. Se koskee väitteitä, joiden mukaan järjestö olisi maksanut maahanmuuttajille rahaa, jotta nämä valehtelisivat, että heidät on käännytetty laittomasti.
"Tapauksessa on myös monia yksityiskohtia, jotka tekevät vainoharhaiseksi. On esimerkiksi tietoja, joita voisi saada vain, jos heillä olisi pääsy minun WhatsAppiini", Gruber sanoi ja viittasi tiedotusvälineille vuotaneisiin yksityiskohtiin. "Alussa ajattelin joka kerta, kun minut kutsuttiin apuun, että tarvitseeko henkilö todella apua minulta vai onko hän vakooja?”
Gruberin mukaan nämä tutkimukset ovat syöneet Josoorin rahoitusta ja ajaneet lähes kaikki etsintä- ja pelastusorganisaatiot pois Kreikasta.
"Kukaan ei uskalla enää mennä tapaamaan maahantulijoita, sillä vaarana on joutua vankilaan", hän sanoi.
Kreikan hallitus ei kommentoi meneillään olevia tutkintatoimia.
Avoin Eurooppa on levoton Eurooppa
Pohjois-Kreikassa tilanne on toisenlainen.
Maan Bulgarian vastaisella rajalla ukrainalaiset saapuvat maahan tervetulleina. Kreikan viranomaiset ovat kunnostaneet vanhan rakennuksen asianmukaiseksi vastaanottokeskukseksi, joka toimii ympäri vuorokauden. Lähistöllä on avattu leiri, joka on valmis vastaanottamaan heitä niin kauan kuin on tarpeen. Kreikan viranomaiset ovat kiirehtineet ilmaisemaan tukensa.
"Kreikka on valmis vastaanottamaan pakolaisia Ukrainasta",
Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis sanoi EU-johtajien kokouksen jälkeen aiemmin tässä kuussa.
Matkailuministeri Vasilis Kikilias on jopa kehottanut Egeanmeren saarilla pakolaisia auttavia kansalaisjärjestöjä siirtämään työnsä Ukrainaan, jossa ihmiset ovat suuressa hädässä.
Vaikka järjestelmä saattaa näyttää kaksijakoiselta, ihmisoikeustyöntekijät huomauttavat, että maat usein ensin avaavat sylinsä siirtolaisille konfliktien puhjetessa, mutta myöhemmin ne jähmettyvät konfliktin pitkittyessä ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa.
HumanRights360 toinen perustaja ja varajohtaja
Eleni Takou muistutti, että Kreikka sai vuonna 2015 kiitosta suurpiirteisestä suhtautumisestaan syyrialaisiin pakolaisiin.
"Sitten ihmiset väsyivät. Ihmiset ajattelevat kyynisesti, että he lähtevät kohta pois. Kun he tajuavat, että tämä porukka tulee jäädäkseen, asenne muuttuu”, hän pohti.
Avustustyöntekijät väittävät, että ukrainalaisia kohtaan osoitettu myötätunto horjuttaa hallituksen argumentteja, joiden mukaan maa ei yksinkertaisesti pysty elättämään monia Lähi-idästä ja Afrikasta tulevia siirtolaisia.
Silti Choulis ei ole toiveikas sen suhteen, että ukrainalaisten pakolaisten ahdinko muuttaisi Kreikan suhtautumista niihin, jotka “pakenevat väkivaltaisuuksia ja puutetta” muualta.
"Kun parrasvalot sammuvat ja vallitsee tulitauko, mutta maa on yhä palasina, näitä ihmisiä tulee edelleen. Silloin Eurooppa pystyttää aitoja ukrainalaisille", hän jatkoi.
Lähde: Politico
