Kreikan pääministeri sanoi tiistaina, että Venäjän sota Ukrainassa on ”käännekohta” Euroopan kannalta. Hän korosti, että on vältettävä sellaista lopputulosta, joka voisi rohkaista mantereen muita kansoja aggressiivisuuteen.
Kreikalla on pitkäaikaisia kiistoja paljon suuremman naapurinsa Turkin kanssa. Nämä kiistat ovat vieneet ne sodan partaalle kolme kertaa viimeisen puolen vuosisadan aikana. Kreikka on ilmaissut voimakkaan tukensa Ukrainalle sen sodassa Venäjän hyökkäystä vastaan.
”Ukrainan taistelu ei ole vain yksi tapahtuma kansainvälisellä näyttämöllä. Se on käännekohta Euroopan kehityksessä”, pääministeri Kyriakos Mitsotakis sanoi puheessaan Euroopan parlamentissa Strasbourgissa Ranskassa.
”Olemme tänään Ukrainalle velkaa sen, että vältämme kaikenlaiset tapahtuneet tosiasiat, joita uudet mahdolliset ongelmanaiheuttajat voisivat huomenna jäljitellä”, hän sanoi.
Mitsotakis totesi viittaavansa ”Turkin jatkuvaan aggressiiviseen käytökseen”, jonka kanssa suhteet ovat olleet yhä jännittyneemmät kahden viime vuoden aikana. Vaikka molemmat ovat Naton jäseniä, näillä kahdella maalla on vuosikymmeniä vanhoja kiistoja useista asioista. Näitä ovat muun muassa aluevaatimukset Egeanmerellä ja energiantutkimusoikeudet itäisellä Välimerellä.
Viimeaikaiset kiistat ovat keskittyneet Turkin rannikolla sijaitseviin kreikkalaisiin saariin, ja Turkki syyttää Kreikkaa sotilaallisen läsnäolon ylläpitämisestä alueella sopimusten vastaisesti. Kreikka väittää toimivansa kansainvälisen lain mukaisesti ja puolustavansa saariaan Turkin vihamielisyydestä huolimatta.
”Yksi asia on varma, emme tarvitse uutta revisionismia ja keisarillisten fantasioiden elvyttämistä”, Mitsotakis sanoi. ”Ja toinen asia on myös varma, Kreikka ei siedä kansallisen suvereniteettinsa ja alueellisen koskemattomuutensa kyseenalaistamista.”
Kreikan pääministeri sanoi maansa pitävän ”ovet kiinni uhkauksilta ja ikkunat auki rauhanomaisille yhteyksille”. Kansakuntien väliset kiistat ratkaistaan kansainvälisen oikeuden perusteella, ei kiusaamalla.”
Viime perjantaina Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan syytti Kreikkaa sen ilmatilan loukkaamisesta, mistä Kreikka syyttää usein Turkkia omassa ilmatilassaan ja kiistää Turkin ilmatilan loukkaamisen.
”Meillä ei ole sellaista tematiikkaa kuin ’lähdetään sotaan Kreikan kanssa, ja käydään sotaa’. Mutta Kreikka ei pidä lupauksiaan”, Erdoğan sanoi perjantairukouksen jälkeen ja syytti Kreikkaa siitä, että se on loukannut Turkin ilmatilaa 147 kertaa.
”Tietenkin, jos aiotte loukata ilmatilaamme tällä tavalla, niin mitä se meille muka kuuluu? Ilmavoimani antavat teille tarvittavat visuaaliset näytöt. Sitä ilmavoimamme tekevät”, Erdoğan sanoi ja lisäsi, että ”asevoimamme tekevät velvollisuutensa, ja jos nämä ilmatilan loukkaukset jatkuvat tämän jälkeen, me jatkamme velvollisuutemme tekemistä samalla tavalla”.
Turkin presidentti sanoi, että monien Nato-maiden johtajat ovat yrittäneet sovitella häntä ja Mitsotakista. Erdoğan lisäsi, että ”emme ajattele sitä juuri nyt”. Hän kuitenkin katsoo, mitä tulevaisuudessa tapahtuu ja arvioi asiaa vasta sitten.
Lähde: AP
Ratkaisu, potkitaan Turkki ulos NATO:n leivistä ja pidetään se pois EU:n jäsenyydestä niin säästytään paljolta harmilta. Muslimimaa ja muslimien tavat, mitä se ylipäätään tekee länsimaiden keskuudessa ?
Yksi Turkin valti on se, että se on Bosporinsalmen ja Dardanellin salmen vartija. Ne yhdistävät Mustanmeren Välimereen. Turkki hallitsee sitä, että ketkä siitä pääsevät läpi. Jos niitä tarvitsisi, olisi aika vaikeaa valloittaa länsiosa Turkista niiden hallitsemiseksi. Olisi myös hankalaa, jos Turkki liittoutuisi Venäjän kanssa.
Turkki ei kulttuurillisesti ole kyllä sovelias Natoonkaan, mutta EU-jäseneksi sillä ei ole mitään toivoa päästä vuosikymmeniin.
Otetaan siis vaihtoehto numero 3 käyttöön. Muutetaan NATO:n artikloita siten ettei yksi maa pysty millään tavalla kumoamaan uusien maiden hakemuksia, vastustajia tarvitaan vähintään kolmas-osa kokonaismäärästä.
Tuskin jäsenet suostuvat tuohon. Pitäisi saada yksimielinen päätös. Mutta kun yli puolet on ratifioinut Suomen jäsenyyden, astuvat turvatakuut ratifioineiden maiden osalta voimana, kunhan USA, Kanada, Britannia, Belgia, Ranska, Alankomaat ja Luxemburg ovat ratifioineet myös.
Pohjois-Atlantin liitto
11 artikla Sopimuspuolten on ratifioitava tämä valtiosopimus ja toteutettava sen määräykset omien perustuslaillisten menettelyittensä mukaisesti. Ratifiointikirjat talletetaan mahdollisimman pian Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan, joka ilmoittaa kaikille muille allekirjoittaneille kustakin talletuksesta. Sopimus tulee voimaan niiden valtioiden välillä, jotka ovat ratifioineet sen, heti, kun allekirjoittaneiden valtioiden enemmistön, mukaan lukien Belgian, Kanadan, Ranskan Luxemburgin, Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen ratifiointikirjat on talletettu, ja se tulee voimaan muiden valtioiden osalta niiden ratifiointikirjan talletuspäivänä. (3)
Turkki on diktaattorivaltio ja ainoastaan sen maantieteellisen aseman takia sitä siedetään.
Niinpä, basaarikauppias on basaarikauppias, eikä se osaa muulla tavalla olla. Lisäksi se huitelee Koraanilla kansan mieliksi, saadakseen korkean kannatuksen ja voidakseen herätellä Turkki on suurvalta -ajatusta.
Turkki on nykypresidentin valtakautena ollut koko ajan vaarallinen ja uhmakas. Nyt sen lisäksi sen talous on kuralla despootin harjoittaman politiikan takia, joka on pitänyt sisällään fundamentalistista islamisointia. Kun ennen maa oli suhteellisen länsimaalainen entisten johtajien halutessa ottaa etäisyyttä islamiin maallistamalla valtiota edes hieman eurooppalaisemmaksi. Se ei kuitenkaan merkinnyt yhtä selvää pesäeroa kuin Iranissa Shaahin valtakaudella, joka oli tiiviissä liittosuhteessa Yhdysvaltain kanssa.
Kun maan sisä/ ja erityisesti talouspolitiikka on kurjassa kunnossa. On se kuin lähtölaukaus hyökkäyssotaan, jolla presidentti voi viedä kansan huomiota ulkoisiin asioihin ja sytyttää sen kaikkein tärkeimmän. Isänmaallisen hurmoksen sodan sytyttyä, joka yhdistää kansakuntaa ja nostaa poliittisen johtajan suosion pilviin.
Samasta syystä Argentiina hyökkäsi v. 1982 Ison-Britannian omistamallle Falkland saarille, koska se katsoi kuuluvan heille nimellä: Malvinas saaret. Mutta tymäkkä ja pippuria täynnä oleva Ison-Britannian pääministeri Margaret Thacther (1925-2013) ei suostunut katsomaan asiaa sivusta vaan oli koko hallituksen ainoa mies ja valloitti ne takaisin pitkässä meroperaatiossa. Mutta sehän on edelliselle helppoa kuin heinänteko historiallisena merivaltana.
Oli hieman outo väite ja vaatimus Argentiinalta, sillä Falklandin saaret eivät ole koskaan kuuluneet edes päivän vertaa Argentiinalle. Ensimmäiset ikinä pysyvää asutusta sinne tehneet olivat brittejä. Saarilla puhutaan englantia ja he haluavat kuulua Britaniaan. Ehkä arvelivat, että eivät britit ala niin kaukaisia pieniä saaria puolustamaan.
Espanja kyllä joskus toista sataa vuotta sitten vaati saaria itselleen, mutta ei saanut. Siihen aikaan Espanja hallitsi Argentiinaa.
Turkki on islamistinen maa, mitä muuta te voitte odottaa siltä.
Neljää rukoushetkeä päivittäin ja hyvin vähän järkeä.
Autoritaariset aatteet ja uskonnot ovat steroideja vallanpitäjille.
Siksipä demokratioille on ajan ja rahan hukkaa tyrkyttää aatteitaan sellaisille pyllistelymaille.
Aseet kyllä kelpaa mutta arvot ei.
Mitäs ne arvot tarkoittavat? Mitkä ovat EU arvot, onko tietoa?
Basaarikauppias ei voi luonteelleen mitään. On ihan välttämättä saatava tehdä kauppaa basaarityyliin. Kun tinkimisseremoniat on suoritettu, kättelee basaarikauppias Erdogan hymyssä suin ruotsalaisia ja suomalaisia sekä toivotaa tervetulleeksi. Viimeistään sitten, kun isot Nato-maat hieman ärähtävät verhijen takana.