Euroopan unionin komissio haluaa vihapuheen säädettävän rangaistavaksi EU-laajuisesti ja vaatii jäsenmailtaan, että EU:n perussopimuksen listaa EU-rikoksista pidennetään kattamaan vihapuhe ja viharikokset. EU-rikokset ovat rajat ylittäviä, vakavia rikoksia. Listassa on nyt kymmenen rikosta, muun muassa terrorismi, ihmiskauppa ja rahanpesu.
Komission aloitteen läpimeno vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden ja myös Euroopan parlamentin hyväksynnän.
Komission mukaan vihapuheelta puuttuu yhtenäinen linja
Komission perustelujen mukaan vihapuhe ja viharikokset ovat erityisen vakavia rikoksia, koska ne murentavat EU:n yhteisiä arvoja ja ihmisten perusoikeuksia ja loukkaavat ihmisiä ja yhteiskuntaa.
Komission mukaan vihapuheeseen tarvitaan yhtenäinen linja EU-alueella, koska monesti vihapuhe leviää netin kautta rajojen yli, ja sen taustalla voi olla monikansallisia verkostoja.
Komission selvityksen mukaan vihapuhe muun muassa romaneja, juutalaisia, muslimeita ja aasialaistaustaisia ihmisiä kohtaan on lisääntynyt koronapandemian myötä, samoin rasistiset hyökkäykset ja uhkaukset.
Suomen lainsäädännöstä moitteita EU:n komissiolta
Komission mukaan Suomessa on pantu virheellisellä tavalla täytäntöön säännös väkivaltaan yllyttämistä koskevasta vihapuheesta.
Suomessa ei komission mukaan ole myöskään kriminalisoitu vihapuhetta, joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän taikka kansallisen tai etnisesti määräytyvän ihmisryhmän yksittäiseen jäseneen.
Lisäksi Suomessa ei ole kriminalisoitu vihapuheen erityisten muotojen eli kansainvälisten rikosten ja holokaustin julkista puolustelua, kieltämistä tai törkeää vähättelyä.
Perussuomalaiset pitävät Suomen itsemääräämisoikeutta uhattuna
Lakivaliokunnan puheenjohtaja
Leena Meri ja jäsen
Sebastian Tynkkynen ovat huolissaan EU:n rikosoikeudellisen toimivallan laajentumisesta ja muistuttavat, että EU:n jäsenvaltiot ovat tähän saakka suhtautuneet pidättyväisesti yhteisiin rikoslakeihin. Perussuomalaiset korostavat tässäkin asiassa Suomen oikeutta päättää omasta lainsäädännöstä.
- EU:n tulee noudattaa toissijaisuusperiaatetta, jonka mukaan yhteisiä päätöksiä tehdään vain niissä asioissa, joissa kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä ja tarpeellista. Tällaisia rikosoikeudellisia kysymyksiä saattaa liittyä esimerkiksi terrorismin ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, mutta vihapuheen ja viharikosten osalta ei EU-tasoiselle lisäsääntelylle ole mitään tarvetta, Meri perustelee.
Perussuomalaiset kantavat suurta huolta pyrkimyksistä rajoittaa ihmisten sananvapautta ja huomauttavat, että vihapuhe on käsite, jolle ei ole olemassa täsmällistä määritelmää.
- Vihapuheeksi leimataan nyky-yhteiskunnassa lähtökohtaisesti kaikki sellaiset ilmaisut, jotka eivät ole vastaanottajan omien arvojen tai tavoitteiden mukaisia. Käsitteen sisältö on toisin sanoen täysin mielivaltainen, Tynkkynen painottaa.
Perussuomalaiset pitävät vakavana ongelmana käsitteiden epätäsmällisyyttä. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että rikossäännökset ovat tarkkarajaisia ja että on helposti ennakoitavissa, milloin lakia rikotaan. Nyt EU:ssa ajetaan rytinällä läpi näinkin merkittävää muutosta ilman yhteistä käsitystä siitä, mitä vihapuhe ja viharikokset ylipäätään tarkoittavat.
- On huomionarvoista, että tämä komission ehdottama EU-rikoslistan laajentaminen tehdään yksimielisellä päätöksenteolla. Siten Suomi voisi yksinään estää haitallisen kehityksen, mikäli tahtoa löytyisi. Mutta kuten nyt vaikuttaa, niin hallituksen enemmistöllä tämäkin toimivallan luovutus EU:lle tullaan hyväksymään, jonka jälkeen Suomi ei voi itsenäisesti päättää sananvapauteen liittyvistä rikossäädöksistä, valiokunnan jäsenet paheksuvat.
KD: Yhdenkin maan vastustus riittäisi kaatamaan hankkeen
Kristillisdemokraattinen kansanedustajat vastustavat vihapuheen ja viharikosten tuomista EU-rikosten luetteloon.
– EU-rikoslistan avaaminen on poikkeuksellinen toimi ja tarkoittaa käytännössä perussopimuksen muutosta. KD ei näe perusteita toimivallan siirrolle. Yhdenkin maan vastustus riittäisi kaatamaan hankkeen, mutta Suomen hallitus ei sitä tee, vaan avaa portit EU:n laajemmalle toimivallalle, Suuren valiokunnan jäsen
Sari Essayah kommentoi.
Kansanedustaja
Antero Laukkanen jätti asiasta eriävän mielipiteen lakivaliokunnassa yhdessä perussuomalaisten valiokuntaryhmän kanssa. Laukkasen mukaan esityksellä olisi kauaskantoisia seurauksia sananvapauteen.
– Komissio ja Suomen hallitus eivät tunnista sitä riskiä ja todennäköisyyttä, että esitys tulee kaventamaan sanan- ja mielipiteenvapautta ja lisäämään itsesensuuria ja pelkoa ilmaista omia näkemyksiä yhteiskunnassa käytävästä keskustelusta ja ilmiöistä, hän sanoo.
Perustuslakivaliokunnan varajäsen
Sari Tanus huomauttaa, ettei vihapuheelle ole yhtenäistä määritelmää, mikä tekee EU:n toimivallan laajentamisen asiassa erittäin kyseenalaiseksi.
– Emme voi antaa kansallista päätösvaltaa sokeasti pois, tietämättä, mitä kaikkea sillä tehdään. Asiaa on eduskunnassa käsitelty suurella kiireellä, mihin perusteeksi ei mielestäni riitä Ranskan kova tahto saada asia eteenpäin omalla puheenjohtajuuskaudellaan, Tanus toteaa.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Päivi Räsänen huomauttaa niin ikään vihapuheen määritelmän kiistanalaisuudesta.
– Vihapuhe on epämääräinen käsite, jota ei ole pystytty määrittelemään kansallisessa eikä EU-lainsäädännössä. Lain tulkinnan tulisi olla aina selkeää, jotta viranomaisten mielivallalle ei jäisi tilaa.
Rikoslistan avaaminen vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden, minkä jälkeen komissio voi valmistella asiasta direktiiviehdotuksen. KD:n mielestä Suomen tulee torpata esitys jo tässä vaiheessa.
Kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Peter Östmanin mukaan EU-sääntelyn tehtävä ei ole moderoida yhteiskunnassa käytävää keskustelua. Sakot ja rangaistukset eivät saa ihmistä muuttamaan käsitystään, mutta avoin keskustelu voi auttaa kuplien puhkaisemisessa.
– Jos vihapuheeksi määritellään asiat, joista joku voi loukkaantua, ollaan murentamassa liberaalin demokratian kulmakivi, laaja sananvapaus, ja siirtymässä järjestelmiin, joista osa jäsenmaista on vasta hetki sitten pyristellyt itsensä vapauteen. Tämä on väärä suunta, sanoo
Peter Östman, joka valmistautuu jättämään asiasta eriävän mielipiteen suuressa valiokunnassa.
Sinimusta Liike vastustaa EU:n vaatimuksia
Sinimustan Liikkeen linjan mukaan Suomen kansallisessa rikoslainsäädännössä tulisi säätää rangaistavaksi suomalaisvastainen vihapuhe. EU:lla ei pidä olla valtuuksia puuttua Suomen rikoslakiin millään tavalla.
– Vihapuhelakeja on aina käytetty valkoisen kantaväestön ilmaisunvapauden tukahduttamiseen, ja niillä pyritään estämään rehellinen keskustelu monietnisen yhteiskunnan aiheuttamista lieveilmiöistä, huomauttaa Sinimustan Liikkeen puheenjohtaja
Tuukka Kuru.
Lähteet:
ec.europa.eu,
Suomen Uutiset,
KD-lehti,
Sinimusta Liike
