Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen, jonka mukaan Suomen Riistakeskuksen kannanhoidollisin perustein syksyksi 2022 myöntämät karhun metsästyksen poikkeuslupapäätökset, ovat olleet lainvastaisia. Julkisuudessa on arvioitu, että kannanhoidollisilla perusteilla ei jatkossa voitaisi ainakaan karhuja metsästää laisinkaan.
KHO:n päätös on ymmärrettävästi aiheuttanut laajaa keskustelua metsästäjien keskuudessa ja se on myös johtanut siihen, että poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiä yhteistoimintasopimuksia on irtisanottu riistanhoitoyhdistysten toimesta.
Näiden sopimusten mukaisesti riistanhoitoyhdistykset ylläpitävät valmiutta huolehtia liikenneonnettomuudessa tai poliisin tehtäväannon perusteella muutoin loukkaantuneiden tai muusta syystä poistettavien hirvieläinten jäljittämisestä, lopettamisesta ja asianmukaisesta talteenotosta. Riistanhoitoyhdistys ylläpitää valmiutta avustaa poliisiviranomaisia myös suurpetojen ja villisian jäljestämis-, lopettamis- tai karkottamistilanteissa. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta.
Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet eläimet tulisivat olemaan ongelma
KHO:n päätöksestä johtuvasta tyytymättömyydestä mahdollisesti aiheutuva luopuminen poliisin kanssa tehtävästä yhteistyöstä, kuulostaa poliisin näkökulmasta varsin hämmentävältä. Poliisi ei pysty hallinto-oikeuksien linjauksiin puuttumaan tai niitä muuttamaan.
– Poliisilaitokset ovat tehneet SRVA -sopimuksen alueidensa Riistanhoitoyhdistysten kanssa, ei yksittäisten metsästysseurojen tai metsästäjien kanssa. Poliisilla ja metsästäjillä on ollut jo vuosikymmeniä hyvää yhteistyötä hirvieläinkolareissa sekä turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvissä suurpetotilanteissa. Poliisi pitää erittäin tärkeänä, että yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa, toteaa Poliisiylitarkastaja Vesa Pihajoki Poliisihallituksesta.
Vaikka SRVA -toiminta joillain alueilla loppuisi, poliisi ei jatkossakaan tulisi käymään paikalla esimerkiksi peurakolareissa, joissa eläin jää kuolleena ojaan tai tien viereen. Tällainen asia ei eläimen osalta poliisille kuulu, koska liikenneonnettomuudessa kuollut hirvieläin on metsästyslain mukaan onnettomuuspaikan Riistanhoitoyhdistyksen omaisuutta.
– Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet eläimet tulisivat olemaan ongelma. Poliisi eläinsuojeluviranomaisena kävisi paikalla ja pyrkisi löytämään sekä tarvittaessa lopettamaan loukkaantuneet eläimet, mutta poliisilla ei ole jäljitystehtäviin sopivia koiria eikä riittävää resurssia. Poliisi joutuu jatkuvasti priorisoimaan tehtäviään ja loukkaantuneita eläimiä tulisi varmasti jäämään maastoon, Pihajoki sanoo.
Myös suurpeto- ja muut vaaraa aiheuttavat eläintilanteet (esim. loukkaantunut villisika) tulisivat olemaan ongelmallisia. Esimerkiksi vaaraa aiheuttavien suurpetojen karkotus- ja lopettamistehtävistä sekä loukkaantuneiden villisikojen lopettamistehtävistä poliisilla olisi isoja haasteita selvitä ilman ammattitaitoisen metsästäjäresurssin apua.
