Katalonia äänestää itsenäistymisestä Espanjan hallituksen voimakkaasta vastustuksesta huolimatta

Espanjan yksi itsehallintoalue, Katalonia, äänestää sunnuntaina 1. lokakuuta 2017 sitovalla kansanäänestyksellä itsenäistymisestä. Espanjan hallitus pyrkii estämään äänestyksen, sillä sen mukaan äänestys on laiton.

Mikä Katalonia on?

Katalonia on yksi Espanjan 17:stä itsehallintoalueesta. Sen pääkaupunki on dynaaminen Välimeren satamakaupunki Barcelona, suosittu turistikohde. 7,5 miljoonalla asukkaallaan se on yksi Espanjan talousmoottoreista, ja sen osuus on noin viidennes maan 1,1 biljoonan suuruisesta taloudesta.  Alueella on oma kulttuuriperintö ja oma kieli, mikä pyrittiin syrjäyttämään kenraali Francisco Francon diktatuurin aikana 1939 - 1975. Aluehallinto johtaa omaa poliisia ja käyttää huomattavaa valtaa terveydenhoito- ja opetusjärjestelmissä. Verotus, ulkomaanasiat, puolustus, satamat, lentoliikenne ja junaliikenne ovat Espanjan hallituksen käsissä Madridissa.

Miksi nyt halutaan itsenäisyyttä?

Monet katalonialaiset ovat pitkään painottaneet alueen erityispiirteitä. Itsenäistymispyrkimykset saivat vauhtia vuonna 2010, kun Espanjan perustuslakituomioistuin tyrmäsi peruskirjan olennaisimmat osat, jotka  olisivat taanneet Katalonialle laajemman itsehallinnon ja tunnustaneet sen kansakunnaksi Espanjan sisällä. Katalonialaiset pettyivät katkerasti oikeuden päätökseen, ja sen jälkeen sadat tuhannet katalonialaiset ovat virranneet kaduille joka vuosi syyskuun 11. päivänä vaatimaan itsenäisyyttä. Katso video YouTubessa Espanjan talouskriisi 2008 - 2013 ja hallituksen kovat vastatoimet ovat tuoneet tukea alueen itsenäistymispyrkimyksille. Suuri osa katalonialaisista ajattelee, että alue tulisi paremmin toimeen itsenäisenä.

Haluavatko kaikki katalonialaiset itsenäisyyttä?

Suurin osa katalonialaisista on halunnut kansanäänestystä, mutta itsenäisyyttä vaativien ja sitä vastustavien leirit ovat lähes yhtä suuret. Viime kuukausina, erityisesti kansallisen ja alueellisen talouden parannuttua, mielipidemittaukset näyttävät, että itsenäisyyttä kannattavat olisivat johdossa. Äänestyksestä on silti tulossa tiukka. Alueen ensimmäinen yritys järjestää ei-sitova kansanäänestys 2014 estettiin perustuslakituomioistuimen toimesta. Katalonian hallinto järjesti kuitenkin epävirallisen mielipidemittauksen, johon osallistuneista noin 2.3 miljoonasta katalonialaisesta jopa 80 prosenttia oli itsenäistymisen kannalla. Aluevaaleissa 2015 valituksi tuli lievä enemmistö itsenäisyyttä kannattavia parlamenttiedustajia, jotka ottivat tuloksen valtuutuksena ajaa itsenäistymispyrkimyksiä eteenpäin. He ovat jopa julistaneet julistavansa uuden tasavallan syntymisen 48 tunnin sisällä, jos itsenäistymistä kannattavat voittavat kansanäänestyksessä sunnuntaina, riippumatta äänestysprosentista. Perustuslakituomioistuin on määrännyt pidättäytymään kansanäänestyksestä kunnes se on tutkinut sen laillisuuden, mutta Katalonian viranomaiset ovat sanoneet alueen tahdon menevän etusijalle.

Millaista keskustelu on ollut?

Keskustelu osapuolien välillä on ollut joko olematonta tai kovaa. Espanjan pääministeri Mariano Rajoy on sanonut, että hän ei suostu keskustelemaan kansanäänestyksestä, ennenkuin perustuslakia on muutettu. Hän on kutsunut Katalonian mukaan muuttamaan sitä. Katalonian hallinto sanoo, että se on oikeutettu autonomiaan ja että sitä tulee kunnioittaa ennenkuin keskustelut voivat edetä. Molemmat osapuolet syyttävät toisiaan laittomista toimista ja epädemokraattisuudesta. Tähän mennessä Katalonian hallinto on valmistellut kansanäänestystä, ja Espanjan hallitus on yrittänyt estää sen toteutumista. Viime viikolla Espanjan poliisi pidätti Katalonian viranomaisia heidän järjesteltyään kansanäänestystä. Poliisi takavarikoi myös miljoonia äänestyslippuja. Alueelle määrättiin poliisivahvistuksia takaamaan, että äänestyksestä ei tulisi mitään.

Selviäisikö Katalonia itsenäisenä?

Katalonian selviytyminen itsenäisenä saattaa riippua pitkälti ulkomaiden suhtautumisesta. Euroopan unioni - joka pelkää, että Katalonian esimerkki innostaisi muitakin tulemaan perässä - ei ole selkeästi uskaltanut ottaa kantaa suuntaan tai toiseen. Jos Katalonia haluaisi kuulua Euroopan unioniin, se luultavasti joutuisi hakemaan sen jäsenyyttä. Alueen bruttokansantuote on noin 215 miljardia euroa, mikä tekee siitä taloudellisesti Espanjan itsehallintoalueista suurimman. Alueen tavaranvaihdosta suuri osa tapahtuu kuitenkin Espanjan kanssa. Espanja puolestaan hyötyy Katalonian teollisuuden tuotteista ja vientimahdollisuuksista.

Entä seuraavaksi?

Katalonian presidentti Carles Puigdemont on haastanut kaikki katalonialaiset äänestämään ja sanonut, että yksipuolinen itsenäisyysjulistus on mahdollinen, riippuen lokakuun 1. päivän äänestystuloksesta. Paljon onkin kiinni tulevan äänestyspäivän tapahtumista.  Äänestyspaikkojen sijainnit on tiedossa, ja  Espanjan poliisi voi sulkea ne tai takavarikoida äänestysliput. Aluehallinnon mukaan paikalla tulee olemaan kansainvälisiä tarkkailijoita, mutta vaalien oikeudenmukaisuutta valvova toimielin purettiin viime viikolla, kun Espanjan perustuslakituomioistuin määräsi sakkoja. Amadeu Altafaj, Katalonian EU-parlamenttiedustaja sanoi, että "kyse ei ole vain Espanjan ja Katalonian välisistä suhteista, vaan kyse on Euroopan unionin demokratian normeista". Nähtäväksi jää, toteutuuko ensi sunnuntain kansanäänestys Espanjan hallituksen voimakkaan painostuksen alla. Yhteenotot poliisin kanssa äänestyspäivänä voivat vielä räjähtää käsiin. Daily Mail Reuters Wikipedia