Tartuntatautilain tilapäisen muutoksen mukaan hoitajilta ja muilta sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä edellytetään koronarokotusta, jos he ovat työssään lähikontaktissa vanhusten ja muiden koronan riskiryhmiin kuuluvien kanssa. Lakimuutos tuli voimaan helmikuun alussa.
Lakimuutoksen mukaan jos hoitajalla tai muulla sote-alan työntekijällä ei ole rokotuksen tai sairastetun taudin antama suojaa covid-19-tautia koronatautia vastaan, silloin työnantaja ei voi käyttää häntä sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joissa hoidetaan koronataudin vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita ja potilaita. Poikkeuksen muodostaa ainoastaan tilanne, jossa muita työntekijöitä ei ole käytettävissä, kertoo Juuso
Jos työnantajalla ei ole tarjota rokottamattomalle työntekijälle muuta työtä, silloin työntekijän palkanmaksu keskeytyy, mutta työsopimus jää voimaan.
Osa työntekijäistä on ilmoittanut, että he eivät aio ottaa rokotetta. Helmikuun kuluessa selviää, kuinka paljon rokottamattomia sote-ammattilaisia on jäämässä pois potilas- ja asiakastyöstä.
Sosiaali- ja terveydenhoitoalanalan henkilö, jonka palkanmaksu lakkaa mutta työsuhde on edelleen voimassa, joutuu epäselvään työoikeudelliseen asemaan. Tilanne on herättänyt palkatta jäävien sote-alan työntekijöiden keskuudessa huolta ja lukuisia kysymyksiä, Juuso sanoo.
On jäänyt epäselväksi minkälaisella varoitusajalla työnantaja voi kutsua työntekijän takaisin työhön, jos selviää että työtehtäviin ei ole saatavissa rokotettua henkilökuntaa. Jos työntekijä on mennyt toisaalle työhön palkanmaksun lakattua, ja työnantaja pyytää häntä palaamaan entiseen työhön, voiko työntekijä kieltäytyä paluusta saamatta sanktiota tai irtisanomisilmoitusta, koska välitön lähtö toisesta työstä voi olla sopimussyiden taikka muiden syiden vuoksi mahdotonta.
Entä jos työntekijä palkanmaksun lakattua sairastuu siten, että normaalisti työsuhteessa saisi palkallista sairaslomaa. Onko työnantaja silloin velvollinen maksamaan sairasloma-ajan palkkaa, koska työntekijä on työsuhteessa työnantajaan, vaikka työnantaja ei maksa palkkaa, Juuso kysyy.
Lomakertymästä on myös epäselvyyttä. Jos työntekijä ei saa palkkaa, menettääkö hän palkattoman ajan osalta myös lomakertymänsä seuraavalta vuodelta. Entä karttuvatko ikälisät siltä ajalta, kun työntekijä on työsuhteessa mutta hän ei saa mennä töihin ja hänelle ei makseta palkkaa.
Palkatta jäävät sote-alan työntekijät tarvitsevat vastauksen näihin kysymyksiin. Olen tehnyt ministerille kirjallisen kysymyksen palkatta jäävän työntekijän työoikeudellisesta asemasta, Juuso kertoo.
