Suomen kansalaisuuden saamiseen vaadittava asumisaika pitenee 1.10.2024 alkaen. Vaadittu asumisaika on jatkossa yleisesti kahdeksan vuotta. Lakimuutoksen tavoitteena on korostaa onnistunutta kotoutumista kansalaisuuden saamisen edellytyksenä. Esimerkiksi kielitaitoedellytyksen täyttäville vaadittu asumisaika on viisi vuotta.
Toinen keskeinen muutos koskee asumisajaksi hyväksyttävää oleskelua.
– Jatkossa asumisaikaan hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Ilman oleskelulupaa Suomessa oleskeltua aikaa ei oteta enää huomioon. Esimerkiksi turvapaikkahakemuksen käsittelyyn kulunutta aikaa ei siis enää lasketa mukaan asumisaikaan. Kansainvälistä suojelua saavien asumisajan laskeminen alkaa jatkossa siitä, kun jatkuva oleskelulupa on myönnetty, kertoo kansalaisuushakemusten käsittelyä johtava prosessinomistaja Mari Luukkonen.
Myös asumisaikaan hyväksytyn ulkomailla oleskelun määrä muuttuu. Jatkossa asumisaikaan hyväksytään Suomen ulkopuolella oleskelua yhteensä 365 päivää, joista enintään 90 päivää saa olla kansalaisuuspäätöstä edeltävän vuoden ajalta.
– Asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrä vähenee, mutta samalla niiden laskeminen yksinkertaistuu, mikä edistää hakemuskäsittelyssä lain yhdenvertaista soveltamista. Myös hakijan itsensä on aikaisempaa helpompaa arvioida oman asumisaikansa täyttymisen ajankohta, Luukkonen kertoo.
Lakimuutos koskettaa kaikkia 1.10.2024 tai sen jälkeen jätettyjä kansalaisuushakemuksia. Jos hakemus on jätetty ennen 1.10.2024, siihen sovelletaan vanhaa kansalaisuuslakia. Lakimuutos ei koske kansalaisuusilmoituksia, jotka on tarkoitettu esimerkiksi Pohjoismaiden kansalaisille ja entisille Suomen kansalaisille.
Kansalaisuushakemusten käsittely ruuhkautunut
Kansalaisuushakemuksia on tällä hetkellä vireillä noin 28 000. Odotettavissa on, että hakemusten määrä tulee kasvamaan.
– Hakemusten käsittely on ruuhkautunut, sillä niitä on jätetty viime vuosina poikkeuksellisen paljon. Ruuhkaan on vaikuttanut myös se, että olemme saaneet paljon hakemuksia, jotka eivät täytä edellytyksiä. Tämä näkyy käsittelyaikojen pitenemisenä, vaikka olemme käsittelyä jo sujuvoittaneet, Luukkonen kertoo.
Hakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä keskimäärin 9–31 kuukautta. Käsittelyaikaan vaikuttaa se, miten paljon edellytysten täyttymisen tarkistamiseen menee aikaa. Käsittelyaika voi olla pidempi esimerkiksi niillä hakijoilla, joiden henkilöllisyyden selvittäminen on haastavampaa.
Maahanmuuttoviraston tavoitteena on purkaa kansalaisuushakemusten käsittelyruuhka asteittain vuoteen 2027 mennessä.
– Kansalaisuushakemusten määrän voimakas kasvu ja samanaikaiset merkittävät säädösmuutokset tarkoittavat, että syntyneen ruuhkan purkaminen kokonaisuudessaan on valitettavan pitkäkestoinen urakka. Teemme vuoden tavoiteajan toteutumisen eteen määrätietoisesti paljon erilaisia toimia ja kehittämistyötä. Organisoimme muun muassa hakemuskäsittelyämme ja hakemusten seurantaa uudella tavalla. Esimerkiksi hakemukset, jotka eivät vaadi täydentämistä, seuloutuvat vuotta nopeampaan käsittelyyn. Samoin varmistamme lakisääteisen yhden vuoden käsittelyajan toteutumisen kaikissa 1.10.2024 alkaen vireille tulleissa hakemuksissa, jos hakija on kansainvälistä suojelua saava tai kansalaisuudeton, Luukkonen kertoo.
Maahanmuuttovirasto
Yhdellekkään ”pakolaiselle” ei tule antaa ikinä kansalaisuutta, koska ajatushan on että he ovat täällä tarvittavan ajan pakenemassa sotaa ja menevät takaisin kun aika tulee.
Pitäisi lain määrätä, että koskee kaikkia hakemuksia, myös niitä, jotka on jätetty ennen tuota päivämäärää ja ovat vielä keskeneräisiä. Sieltä tippuisi ehkä suurin osa pois, koska edellytyksiä ei ole täytetty. Se olisi vain hyvä asia.
EU-maista kotoisin olevilla ilmeisesti parin vuoden maassa asuminen riittää jatkossakin kansalaisuuden hankkimiseen.
Täysin aivoton tuotos aivottomalta hallitukselt. Se on sama onko tuo aika yksi tai 8 vuotta, raha juoksee noille ihan samalla tahdilla kun ennenkin. Oikempi olisi ollut, että aika on 2 vuotta, sinä aikana pitää oppia Suomen kieli eikä saa tulla yhtäkään rikosta tuona aikana, jos ei kieltä ole opittu tai on tullut rikos 2 vuoden aikana, merkitsisi aina karkoitus ikuisella maahantulokiellolla.
KELAn rahoilla tapahtuva lomailu hädänalaisen kotimaassa lasketaan varmaan Suomessa asumiseksi.
Jos suvakit saavat päättää, niin ehdottomasti.
Jos turvapaikan saanut tai humanitaarisen syyn perusteella oleskeluluvan saanut vierailee kotimaassaan, pitäisi lain määrätä, että ei ole paluuta.