Eilen Suomessa käytiin historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valittiin 21 hyvinvointialueelle valtuustot. Nämä valtuustot tulevat päättämään sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Valittuja oli melkein 1400 ja he aloittavat toimintansa valtuustoissa maaliskuussa. Vaalit käytiin joka puolella Suomea Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Valtamedia kertoi kuinka vaalit olivat kolmen perinteisen puolueen juhlaa. Kokoomus julistautui voittajaksi saatuaan yli 21 prosenttia äänistä. Myös SDP ja keskusta menestyivät hyvin. Pienemmätkin puolueet ilmoittivat olevansa tyytyväisiä. Vain vihreät ja perussuomalaiset kokivat pettymyksen. Näiden puolueiden suosikkiteemat kuten ilmastonmuutos tai bensan hinta eivät olleet vaalien pääteemoja ja siksi niiden oli vaikeaa aktivoida äänestäjiään. Äänestysaktiivisuus jäi 47,5 prosenttiin, mitä esimerkiksi perussuomalaisten
Riikka Purra piti valitettavana. Mutta oliko tulos sittenkään niin huono? Kyseessä olivat kuitenkin aivan uudet vaalit, joiden kiinnostavuutta epäiltiin etukäteen.
Siinä missä valtamedia seurasi suurten puolueiden menestystä, Kansalainen tarkkaili pienempiä toimijoita. Näiden vaalien ilmiö oli nimittäin
Ano Turtiaisen johtama Valta kuuluu kansalle -pienpuolue (VKK). Siinä missä muut pienet puolueet eivät saaneet ehdokkaitaan läpi, VKK:n kannatus nousi 1,3 prosenttiin ja puolue sai kymmenen valtuutettua.
VKK:n menestys ei kuitenkaan ollut aivan yllättävää. Sehän oli saanut jo kohtuullisen paljon julkisuutta johtajansa vuoksi ja sen suosikkiteema eli koronatoimien vastustus liittyy läheisesti sosiaali- ja terveysalan kysymyksiin. Konkreettinen esimerkki koronateeman tärkeydestä ovat olleet laajat mielenosoitukset, joita nähtiinkin juuri ennen vaaleja. Normaalin elämän rajoitukset ovat niin kouriintuntuva asia, että ihmiset ovat valmiita lähtemään kadulle osoittamaan mieltä. Vaikka korona on jakanut kansaa, se on myös yhdistänyt muuten erimielisiä ihmisiä uudella tavalla.
Kaiken kaikkiaan VKK on mielenkiintoinen ilmiö. Se on selvästi syönyt kannatusta perussuomalaisilta, mutta herättänyt myös uudenlaista poliittista tunnelmaa. Se on nimensäkin puolesta hyvin populistinen ja käyttää sosiaalista mediaa edukseen. Esimerkiksi YouTuben Leveli-podcasti on käytännössä puolueen kanava, sillä sitä juontavat viihdetaiteilijoinakin esiintyvät puolueaktiivit
Milad Dehghan ja
Nico Giansanti. Viihteen ja vaihtoehtomedian yhdistelmä on näköjään ollut tehokas ja sinä saattaisi olla esimerkki valtaan haluaville uusille ryhmille. Vielä kun joukkoon lisätään uskonnollista hurmoshenkeä, saadaan omalla tavallaan voimakas ja vetovoimainen liike aikaiseksi. Tästä VKK:n on hyvä jatkaa seuraaviin vaaleihin. Kansalainen seuraa mielenkiinnolla, minkälaista politiikkaa VKK tulee tekemään ja myös sitä, syntyykö kirjavan joukon kesken ristiriitatilanteita.
