Laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on muotoiltu leväperäisesti, ja sen avulla voidaan tuomita lähestulkoon minkä tahansa yhteiskunnallisen, kansanryhmiä käsittelevän keskustelun käymisestä, mukaanlukien tosiasioiden esittämisestä.
Lakia tulkitaan mielivaltaisesti
Osa ongelmaa on, että lakia tulkitaan mielivaltaisesti, jolloin samasta teosta voidaan tuomita tai jättää tuomitsematta henkilön persoonaan liittyvien syiden perusteella. Tällainen selektiivinen oikeuskäytäntö on demokraattiselle oikeusvaltiolle vieras ja vahingollinen, ollessaan yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Avoimen keskustelun tukahtuessa itse ongelmat vain pahenevat.
Sen lisäksi, että pykälä loukkaa tarpeettomasti kansalaisten sananvapautta, se myös hankaloittaa varsinaisiin ongelmiin puuttumista. Yksi aloitteen tarkoituksista on myös tehdä selvemmin eroa sallitun ja kielletyn viestinnän välille. Muutos ei vaikuttaisi rikoslakiin väkivaltaan ja rikokseen yllyttämisen tai henkilöön kohdistuvan kunnianloukkauksen osalta.
Sananvapaus on yksi keskeisimmistä ihmisoikeuksista
Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen 19. artiklassa lausutaan seuraavaa:
”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä, sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.”
Suomen voimassaoleva rikoslaki on ristiriidassa tämän kanssa kiihottamisen kansanryhmää vastaan osalta. Kuten yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa todetaan, ei ihmisoikeuksia sovi käyttää ihmisoikeuksien riistämiseen muilta. Tätä käytetään perusteluna mainitun pykälän olemassaolon puolesta. Esimerkiksi kunnianloukkauksen osalta sananvapautta rajoittava laki on perusteltu, koska jokaisella tulee julistuksen mukaan olla myös oikeus yksityisyyteen ja yksityiselämään. Kiihottamisessa kansanryhmää vastaan tämä perustelu ei kuitenkaan ole pätevä, sillä se koskee tekoja jotka eivät loukkaa ihmisoikeuksia. Kyseisellä rikoksella ei ole nimettävissä olevaa uhria, eikä mikään Euroopan ihmissoikeussopimuksen mukaisista sananvapauden rajoittamisen kriteereistä täyty.
Kuitenkin väkivaltaan kehottamiseen tai sillä uhkaamiseen liittyy ongelmia. Näitä tekoja on käsitelty toisaalla rikoslaissa, kuten esimerkiksi laiton uhkaus, (rikokseen) yllytys sekä törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Nämä teot ovat myös selvästi erilaisia kuin pelkät mielipiteen esittämiset. Yllytykset väkivaltaan ovat aiheesta tuomittavia, koska ne loukkaavat konkreettisesti muiden ihmisoikeuksia, mukaanlukien sananvapautta. Kansalaisaloitteessa vaadittujen muutosten myötä kyseiset rikokset säilyisivät muuttumattomina rikoslaissa.
Useimmat diktatuurit ovat aloittaneet ihmisoikeuksien alasajon juuri sananvapauden kohdalla
Aloitteen tekijät ovat huolestuneena seuranneet kehitystä, jossa mainittua lakipykälää on käytetty poliittisen mielipidevainon välineenä. Tilanne on pahentunut vuonna 2015 alkaneen turvapaikanhakijakriisin myötä tilanteessa, joka on omiaan herättämään voimakkaita mielipiteitä johtuen mm. kansalaisten heikentyneestä turvallisuudentunteesta.
Rikosnimikkeellä kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kaksi tekomuotoa: tavallinen ja törkeä. Aloitteessa ehdotetaan pykälän kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (Rikoslain 11. luku 10 §) poistamista rikoslaista siten, että törkeä (11. luku 10 a §) tekomuoto säilytetään.
Kansalaisaloite on allekirjoitettavissa verkkosivulla
Kansalaisaloite.fi
Aleksi Melto, Oula Lintula
