Kansalainen julkaisee 2.4. asti eduskuntavaaliehdokkaiden haastatteluita. Voit ilmoittautua haastateltavaksi sähköpostitse toimitus@kansalainen.fi
Olli Pasanen, Sinimusta Liike - Keski-Suomen vaalipiiri
Kerrot esittelyssäsi olevasi puutarhuri, hortonomi ja luontokartoittaja Laukaasta. Mitä käytännössä teet työksesi nykyisin?
Pääosa työstäni on yksityishenkilöiden ja liikerakennusten pihojen hoitamista. Työhön kuuluu lannoitusta, puiden leikkausta, nurmikon leikkausta, kivitöitä, kukkapenkin tekoa jne. Näin talvisin pihojen hoito on tietysti pääosin lumityötä.
Pihojen hoidon lisäksi teen haitallisten vieraskasvien torjuntaa ja luontokartoittamista. Vieraskasvit ovat ihmisen Suomen luontoon levittäviä ulkomaisia lajeja kuten komealubiineja ja jättiputkia. Haitalliset vieraskasvit voivat uhata kotimaisia kasvilajejamme valtaamalla elintilaa. Lisäksi osa kuten myrkyllinen jättiputki voi aiheuttaa haittaa ihmisille. Haitallisia vieraskasveja torjutaan mm. myrkyttämällä, alasniittämällä ja tukahduttamalla.
Luontokartoittamisessa käydään läpi joku alue ja kirjataan ylös alueella tavattavia eläin- ja/ tai kasvilajeja sekä mahdollisesti myös alueella olevia luontotyyppejä. Esimerkiksi joissain isoissa rakennushankkeissa luontokartoitus voi olla lakisääteinen, jotta paikallinen luonto voidaan ottaa rakentamisessa huomioon. Luontokartoituksien tarkempi sisältö riippuu kartoitettavasta kohteesta.
Teen osan töistäni määräaikaisina työsopimiksina ja osan Y-tunnuksella. Talvisin minulla on myös jonkin verran yrittäjyyteen liittyvää paperityötä, työvälineiden kunnostusta ja uusien hankintojen tekemistä. Myös vieraslajitorjuntaan ja luontokartoitukseen liittyvät raportit on parempi tehdä myöhemnin syksyllä sillä kesät ovat töissäni usein kiireisiä.
Millaisia epäkohtia näet ja koet oman alasi lainsäädännössä ja miten muuttaisit niitä?
Puistojen ja pihojen hoitoon liittyen kilpailutuslainsäädäntö (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista) on usein turhan jäykkää ja byrokraattista. Kilpailutuslainsäädöntöhän perustuu pitkäli EU-direktiiveihin ja on siten yksi lukuisista haitoista, joita EU on aiheuttanut Suomelle. Näyttäisi että sama laki aiheuttaa ongelmia myös muilla aloilla.
Kilpailutuksissa on usein edullista ilmoittaa mahdollisimman halpa hinta urakoille ja urakan voitto pyritään tekemään lisätöillä. Halpa hinta puolestaan kannustaa urakoitsijoita laskemaan tarjoukset alakanttiin, jolloin laatu huononee. Myöskään viherrakentamisessa usein tarpeellisia työn edistyessä tehtäviä muutoksia ei pystytä välttämättä huomioimaan kun urakat ovat laskettu liian tiukoiksi.
Laatuun liittyviä asioita voidaan kilpailutuksessa toki huomioida, mutta sellaisten todentaminen on usein vaikeaa. Lisäksi laatuun liittyviä kilpailutuskriteereitä voidaan käyttää urakoitsihoiden puolelta hyväksi: Usein koulutetuista työntekijöistä saa kilpailutuksissa lisäpisteitä. Siksi voidaan pyytää esimerkiksi hortonomi tai maarakennusinsinööri mukaan urakkaan nimeksi papereihin ilman, että työmaalla tarvitsisi juurikaan käydä.
Luontokartoitustyössäni ja alan opiskeluissa on myös tullut vastaan ongelmallista EU-lainsäädäntöä. Luontoon liittyvässä EU-lainsäädännössä on usein ongelmana, että se on laadittu Keski- ja Etelä-Euroopan olosuhteita silmällä pitäen. Suomi kuulu kuitenkin kokonaan tai lähes kokonaan (tarkastelutavasta riippuen) pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Esimerkiksi meillä yleisen viitasammakon elinympäristöt ovat rauhoitettuja, koska laji on Keski-Euroopassa harvinainen. Toisaalta esimerkiksi monet uhanalaiset vesilinnut eivät nauti lähestään yhtä tiukkaa lain suojaa vaikka minusta pitäisi.
Suurempi ongelma ympäristölainsäädännössä on kuitenkin ettei luontokartoitusten tulokset useinkaan vaikuta riittävällä tasolla maankäyttöön. Kartoituksia kyllä tehdään, mutta isoista hankkeista on päätetty jo aikaisemmin.
Kehittäisin luontokartoitukseen liittyvää lainsäädäntöä ja asetuksia siten että rahoitusmääräyksissä huomioitaisiin paremmin paikalliset olosuhteet. Lisäisin myös luontokartoitusten velvoittavuutta, joissain rakennushankkeissa ja koittaisin kehittää lainsäädäntöä niin, että luontoselvitykset saataisiin tehtyä mahdollisimman aikaisessa vaihteessa ja että yhteistyö rakennussuunnittelijoiden kanssa pelaisi.
Olet Kelsu ry:n (Kansallismielisen eläin- ja luonnonsuojeluyhdistys) puheenjohtaja. Eläinsuojelulain uudistusta on valmisteltu 12 vuotta ja sen pitäisi pian olla valmis. Onko se mielestäsi onnistunut muutos?
Yhdistyksemme Kelsu ry on tosiaan ottanut eläinsuojelulain uudistukseen jo useita kertoja kantaa. Uudistuksessa on useita hyviäkin elementtejä kuten rituaaliteurastusten kielto mistä kiitos nykyhallitukselle. Monilta osin uudistus jäi kuitenkin kesken. Nähdäkseni esimerkiksi turkistarhaus olisi pitänyt kieltää.
Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät epäkohdat, joihin Suomessa tulisi lainsäädännöllä puuttua?
Maahanmuuttoa tulisi rajoittaa lainsäädäntöä tiukentamalla. Samoin kansalaisuuden saamista tulisi vaikeuttaa huomattavasti ensitilassa ja karkoitusten määrää lisätä.
Turkistarhauksen kielto pitäisi lisätä tulevaan eläinten hyvinvointi-/ eläinsuojelulakiin.
Myös maanpuolustusta, työllisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta on syytä tukea lainsäädännön muutoksilla.
Nykyisin Suomessa on voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki, yhdenvertaisuuslaki ja esimerkiksi lainsäädäntö, jolla säädellään passin sukupuolimerkintää. Kyseiset lait on tarpeen muuttaa vastaamaan perinteistä kristillistä ja luonnontieteellisempää ihmiskuvaa.
Kansallisomaisuuttamme on suojattava joutumasta kansainvälisten suuryhtiöiden käsiin lainsäädäntöä kiristämällä.
Myös suomalaisen kansan olemassaolon puolustaminen tärkeä poliittinen tehtäväni, joka pitäisi minusta saada kirjattua lakiin nykyistä selkeämmin. Virossahan on hieman vastaavaa lainsäädäntö virolaisen kansan osalta.
Miksi juuri sinua kannattaa äänestää?
Vaalien alla tietysti monia politiikkoja kiinnostaa maahanmuuton rajoittaminen, luonnon puolustaminen ja tavallisien ihmisten työllisyys ja toimeentulo. Kannattaa kuitenkin tutkia mitä kyseiset henkilöt ovat tehneet vaalien välillä ja varsinkin silloin kun heidän puolueensa on ollut hallitusvastuussa.
Yhtenä esimerkkinä voisi mainita juuri Vihreän puolueen nykyjohdon joka sai ajettua hallituskaudellaan läpi translain, mutta ei turkistarhauskieltoa tai maahanmuuttokriittiset Perussuomalaisten ministerit, joiden hallituskauden ensimmäisenä vuotena Suomeen saapui 32 000 turvapaikanhakijaa. Keskusta on puolestaan istunut useissa hallituksissa, joiden aikana Suomen maaseutua on ajettu alas. Räikeimpänä esimerkkinä Ahon hallitus, jonka aikana Suomi ajettiin EU:hun. SDP ja Vasemmisto liitto arvostelivat kovin sanoin Sipilän hallituksen työttömille laatimaa aktiivimallia. Nyt SDP ja Vasemmistoliitto toteuttaa samankaltaista aktiivimallia pienin kosmeettisin muutoksin Marinin hallituksessa.
Syy huonoihin päätöksiin ei ole edellämainittujen puolueiden kenttäväessä. Tiedän sekä vihreiden että persujen riveistä soraääniä, jotka ovat vastustaneet puoluejohdon ja silloisen hallituksen linjaa. Heille tietysti kunnia siitä. On myös syytä olettaa ettei demareiden perinteisistä työläiskannattajista kovinkaan iso osa ole tyytyväisiä nykyiseen talouspolitiikkaan.
Suomen poliittiselle kentälle tarvitaan kuitenkin vanhojen puolueiden rinnalle uusi suomalaiskansallinen voima, joka ei ole valmis vesittämään tavoitteitaan liiallisilla kompromisseilla. Juuri puolueeni Sinimusta Liike on tuo voima. Kansalliradikalismin kasvun pelko ajaa kaiketi vanhojen puolueiden johdon toteuttamaan suomalaisille edullisempaa politiikkaa kuin mitä tähän asti on tehty.
Mikäli tulisin valituksi eduskuntaan toisin sinne myös lisää osaamista ympäristö- ja maahanmuuttopolitiikasta ja voisin kenties vaikuttaa näillä politiikan osa-alueilla jonkin verran suoraankin lakien sisältöön Sinimustan Liikkeen vaaliohjelman mukaisesti.
Puolustaisin eduskunnassa myös perinteisiä arvoja ja koettaisin lisätä vähittäiskaupan säätelyä. Tällä hetkellähän kauppaketjut nyhtävät korkeilka hinnoilla kuluttajien rahoja samaan aikaan kun he halpuuttavat ruuan tuottajien myyntihintoja.
Mitä odotat tulevilta eduskuntavaaleilta?
Vaalityön osalta kiinnostavia keskusteluja äänestäjien ja muiden ehdokkaiden kanssa.
Haluatko sanoa jotain vielä jotain muuta äänestäjille?
Toivotan hyvää kevättalven ja tulevan kevään jatkoa.
Olli Pasanen on ehdolla Keski-Suomen vaalipiirissä, löydät hänet
Twitteristä
