Kanadalaismies, joka tuomittiin 3 kuukauden ikäisen pikkupojan erittäin väkivaltaisesta raiskauksesta, on vankeusaikanaan alkanut identifioitua transsukupuoliseksi. Häntä pidetään tällä hetkellä naisvankilassa, jossa on äiti-lapsi-osasto.
Vuonna 1997 Adam Laboucan pahoinpiteli seksuaalisesti kolmen kuukauden ikäisen poikavauvan Quesnelissä, Brittiläisessä Kolumbiassa. Laboucan oli tuolloin 15-vuotias, ja hänet oli palkattu lapsenvahdiksi. Lapsi loukkaantui raa'assa hyökkäyksessä niin vakavasti, että hänet oli lennätettävä 410 kilometrin päässä sijaitsevaan Vancouveriin korjausleikkaukseen. Karmean pahoinpitelyn jälkeen Laboucan "silpoi itseään ja söi omaa lihaansa", uutisissa kerrotaan. Oikeudenkäynnin aikana eräs asiantuntijatodistaja totesi, että Laboucanilla oli "kaikkea transseksuaalisuudesta pedofiilisiin taipumuksiin". Laboucania tutkinut oikeuspsykiatri todisti, että jopa hän itse uskoi olevansa vaaraksi yhteiskunnalle. "Hän sanoi, ettei hän suunnitellut rikollista elämää, mutta hän tunsi, ettei hänellä ollut keinoa hallita väkivaltaisten, murhaavien fantasioiden tulvaa", tohtori Ian Postnikoff kertoi B.C.:n korkeimmalle oikeudelle.Pedofiili kannibalisoi itseään
Postnikoff kertoi lisäksi, kuinka hän tapasi Laboucanin useita kertoja Prince Georgen nuorisokeskuksessa sen jälkeen, kun teini tuomittiin vuonna 1997 seksuaalirikossyytteistä. Vangittuna ollessaan Laboucan pureskeli ranteitaan, mikä johti vakavaan itsensä silpomiseen. "Vangittuna ollessaan hän kääntyi tuhoisaksi itseään vastaan. Mutta tämä voimakas itsensä silpominen, suorastaan itsekannibalisointi, saattoi kääntyä muita heikompia henkilöitä vastaan, millä saattoi olla kohtalokkaita seurauksia", Postnikoff lisäsi. "Hän sanoi, että itseään puremalla hänellä oli taipumus lievittää vihaa ja turhautumista", Postnikoff sanoi oikeudenkäynnin aikana. "Kerran hän pureskeli käsivarttaan 30 minuutin ajan, jolloin hän söi siitä rasvaa ja lihaskudosta." Oikeuspsykiatri sanoi uskovansa, että intensiivinen hoito olisi tarpeen. "Kun otetaan huomioon Laboucanin rikoshistoria ja rikosten vakavuus, on vaikea sanoa, kuinka kauan hänen hoitonsa kestäisi", hän sanoi. "Hän ei ole tavallinen seksuaalirikollinen. Sanoisin, että se kestäisi hyvin kauan, mahdollisesti vuosia. Olisin hyvin, hyvin huolissani, jos kuulisin, että Laboucan vapautuisi takaisin yhteiskuntaan lähitulevaisuudessa." CBC:n vuonna 1999 julkaiseman uutisraportin mukaan kliininen psykologi, tohtori Steve Sigmond todisti oikeudessa, että hän tutki Laboucania vuonna 1997. Teini-ikäinen Laboucan oli myös myöntänyt hukuttaneensa 3-vuotiaan pojan Quesnelissä vuonna 1993. Laboucan oli tuolloin 11-vuotias, kun häntä epäiltiin murhasta. Häntä vastaan ei koskaan nostettu syytettä, koska lain mukaan syytetyn on oltava vähintään 12-vuotias. Kuolleen 3-vuotiaan pojan äiti Delores Deutsch kertoi oikeudelle, että hän halusi Laboucanin pysyvän vankilassa loppuelämänsä. "He luulivat, että se oli onnettomuus, mutta sisimmässäni tiesin, ettei se ollut. En tiedä. Luulen, että äiti voi vain tietää sen tunteen sisällään", hän sanoi. Oikeuden käsitellessä Laboucanin tapausta Sigmond todisti, että hän oli kuvaillut omaavansa seksuaalisia fantasioita alle kolmevuotiaista lapsista ja että hänellä oli ollut seksuaalisesti aggressiivista käytöstä koulussa. Rikoksen karmivan luonteen vuoksi Laboucan sai harvinaisen epämääräisen vankilatuomion vuonna 1999 ollessaan 17-vuotias, ja hänet julistettiin maan nuorimmaksi väkivaltaiseksi seksuaalirikoksentekijäksi.Identifioitui "transnaiseksi" päästäkseen naisvankilaan
Rikostensa väkivaltaisesta ja seksuaalisesta luonteesta huolimatta Laboucan identifioi itsensä nyt "naiseksi", ja hänet on siirretty Abbotsfordissa sijaitsevaan Fraser Valleyn naisvankilaan. Vaikka ei ole tiedossa, milloin Laboucan aloitti virallisesti "naiseksi siirtymisen", hiljattain paljastuneessa treffiprofiilissa vuodelta 2018 vanki kehuskelee "vaginallaan ja rintaimplanteillaan". "Olen transsukupuolinen nainen ja synnyin mieheksi, mutta nyt leikkauksen jälkeen minusta tuli täysi nainen", Laboucan kirjoitti Canadian Inmates Connect -treffiprofiilissaan. "Minulla on emätin, ei penistä. Minulla on myös 7 desilitran kokoiset DD-geeli-implantit." Joissakin aiemmissa uutisissa spekuloitiin, että tuomitun raiskaajan rintaimplantit maksoivat veronmaksajat, ja kustannuksiksi arvioitiin noin 10 000 dollaria. Corrections Canada kuitenkin vastasi kyselyyn toteamalla, että liittovaltion hallitus ei korvaa tällaisia kuluja. Siksi uskotaan, että Brittiläisen Kolumbian maakunta rahoitti leikkauksen suoraan. Kanadan ehdonalaislautakunta on vuosien varrella toistuvasti hylännyt Laboucanin vapauttamispyynnöt. Joulukuussa 2010 tehdyssä ehdonalaiseen vapauteen pääsyn arvioinnissa lautakunta totesi, että useat seikat viittaavat siihen, että hän on edelleen vaaraksi yhteiskunnalle, mukaan lukien hänen "sukupuoli-identiteettinsä, impulsiivinen käyttäytymisensä, väkivaltaisuutensa ja seksuaalinen poikkeavuutensa", kertoi CTV. Viranomaisten mukaan erityisen huolestuttavaa oli Laboucanin aiempi tunnustus pienen lapsen murhasta. "Rikosrekisterisi mukaan työnsit uhrisi raivon vallassa lampeen", ehdonalaislautakunnan jäsenet totesivat.Ryhtyi naisvankilassa prostituoiduksi, uhkasi tappaa naisvartijan
Viranomaiset korostivat rikollisen "omituista seksuaalista käyttäytymistä" ja aiempia tapauksia, jotka oli lueteltu hänen rikosrekisterissään koskien hänen nuorempien sukulaistensa ja ystäviensä seksuaalista hyväksikäyttöä. "Peniksenne on myös silvottu, ja väitätte haluavanne olla nainen", ehdonalaislautakunta totesi. Vuoteen 2010 mennessä hän oli osallistunut seitsemään ehdonalaisuuteen liittyvään kuulemistilaisuuteen, ja "hänen sukupuoli-identiteettinsä sekavuus" mainittiin jokaisessa kokouksessa. Ehdonalaislautakunnalle kerrottiin myös, kuinka Laboucan oli ryhtynyt prostituoiduksi ja myynyt seksiä muille vangeille sekä käyttänyt huumeita. Häneltä löydettiin alkeellinen käsintehty veitsi, ja hän oli uhannut tappaa naispuolisen vartijan. On epäselvää, milloin Laboucan tarkalleen ottaen siirrettiin naisten vankilaan. Huhtikuussa 2018 The Toronto Star -lehti uutisoi toisesta hylätystä ehdonalaisvalituksesta ja viittasi samalla häneen feminiinipronominilla todeten, että lapsenraiskaaja "identifioituu nyt naiseksi". Edellisenä vuonna, vuonna 2017, hän oli valittanut vapauttamisestaan sillä perusteella, että lautakunta oli "puolueellinen" häntä kohtaan, ja näyttää siltä, että hänet oli jo tuolloin siirretty Fraser Valleyn naisvankilaan. Laboucan oli pahoinpidellyt naisvankeja, ja raporttien mukaan "repi ja heitteli toista vankia hiuksista ja potkaisi häntä sitten kasvoihin". Hänen viimeisin ehdonalaisvalituksensa hylättiin viime vuonna 20. syyskuuta annetulla päätöksellä. Ehdonalaislautakunnan jäsenten mukaan Laboucanin viimeisimmässä psykiatrisessa arvioinnissa todettiin, että hänellä oli suuri riski tehdä rikoksia uudelleen ja että häntä pidettiin siksi mahdollisesti vaarallisena yhteiskunnalle. Lautakunta korosti myös hänen tunteenpurkauksiaan, epäkunnioittavaa käyttäytymistään ja huumeidenkäyttöään riskitekijöinä, jotka osoittivat, että hänen toimintansa voisi kärjistyä, jos hän vapautuisi vankilasta. Laboucanin tapaus tulee uudelleen käsiteltäväksi lokakuussa 2024. Jos hänen valituksensa kuitenkin hylätään, on mahdollista, että hän pysyy naisvankien kanssa vangittuna loppuelämänsä ajan, sillä vuosikymmeniä kestäneiden psykiatristen arviointien mukaan hänen ennusteensa täydellisestä kuntoutumisesta ovat huonot.Puolet transvankien siirtohakemuksista naisvankiloihin peräisin tuomituilta seksuaalirikollisilta
Fraser Valleyn naisvankila on minimiturvaluokiteltu laitos, jossa järjestetään ohjelmaa vangituille äideille ja heidän vauvoilleen. Äiti-lapsi-ohjelmaa järjestetään rakennuksessa, jossa on muun muassa yhteinen keittiö, oleskelutila ja kylpyhuone sekä useita makuuhuoneita. Se sijaitsee samankaltaisten asumisyksiköiden muodostamassa kokonaisuudessa, joka muistuttaa pitkälti asuinaluetta. Muut vangit, jotka eivät itse ole äitejä, voivat saada jäädä äidin ja lapsen luokse, ja he voivat jopa hakeutua lastenhoitajiksi tai "tädeiksi", vaikka heistä onkin tehty riskinarviointi, National Postin raportti paljasti. Perheen on läpäistävä lastensuojeluviranomaisen arviointi ennen kuin lapsi saa luvan asua vankilan alueella. Jos lupa myönnetään, lapset voivat asua äidin luona kokopäiväisesti viisivuotispäiväänsä asti ja osa-aikaisesti seitsemänvuotispäiväänsä asti. Vangittujen naisten oikeuksien puolestapuhuja mainitsi suoraan Laboucanin tilanteen Fraser Valleyssa vuonna 2021 parlamentin alahuoneen jäsenille osoittamassaan kirjeessä. Heather Mason kertoi Kanadan liittohallituksen jäsenille puhuessaan yleisen ja kansallisen turvallisuuden valiokunnalle, että useat naiset olivat ilmoittaneet joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi transnaisiksi identifioituneiden miesten toimesta, jotka oli sijoitettu naisvankiloihin. "Yksi näistä naisista kertoi, että äiti-lapsi-ohjelmassa ollessaan kaksi pedofiliasta tuomittua transsukupuolista henkilöä, Madilyn Harks ja Tara Desousa, lymyilivät hänen ja hänen lapsensa läheisyydessä ja esittivät seksistisiä, sopimattomia ja vihamielisiä kommentteja", Mason sanoi lausunnossaan. Harks, jonka etunimi on Matthew, on sarjapedofiili, jolla on kuvailtu olevan "kaiken kattava kiinnostus nuorten tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön". Viranomaiset uskovat, että hänen kohteekseen joutui ainakin 60 uhria, ennen kuin häntä syytetään noin 200:sta seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä rikoksesta. Vuonna 2019 eräs naisvanki oli tehnyt Harksista ilmoituksen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta syytteitä ei nostettu. Samana vuonna entinen naisasioista vastaava apulaiskomissaari Kelly Blanchette paljasti, että puolet kaikista hakemuksista, joissa miehet anoivat siirtoa naisvankiloihin, oli peräisin tuomituilta seksuaalirikollisilta.Mason kertoi Reduxxille, miten hän oli keskustellut Fraser Valleyssa vangittujen naisten kanssa. Eräs vanki vahvisti, että Laboucan oli sijoitettu äiti-lapsi-osaston asuinalueen vieressä olevaan yksikköön, ja sanoi, että hän oli "tuijottanut lapsia suututtaakseen naiset."Transfer of prisoners with gender considerations pic.twitter.com/qiD5FlICV6


