Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vaatii, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinta on pidettävä vähintään nykyisellä tasolla.
Halla-ahon mukaan ovien avaaminen halpatyövoimalle on kokoomuslaisesta näkökulmasta järkeenkäypä valinta, sillä se tarjoaa yrityksille edullisempaa työvoimaa, mutta ongelmat kaatuvat veronmaksajien niskaan.
-
Jos halpatyöläinen tekee nälkäpalkalla töitä, hän on tulonsiirtojen ja julkisten palvelujen ansiosta nettosaaja, ei -maksaja. Perheenjäsenistä puhumattakaan. Vasemmistolaiset tuskin ajattelevat nenäänsä pidemmälle vaan näkevät saatavuusharkinnan poiston vain yhtenä keinona haalia maahan lisää kolmannen maailman ihmisiä, Halla-aho sanoo.
https://www.facebook.com/plugins/post.php?href=https%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2Fjussi.hallaaho%2Fposts%2F1490666241053565&width=500
Saatavuusharkinnan poistamista perustellaan usein sillä, että Suomi tarvitsee osaajia.
-
Tässä yhteydessä on syytä huomata, että esimerkiksi erityisasiantuntijat, tutkijat ja yritysten yli- tai keskijohdossa toimivat henkilöt on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta, Halla-aho muistuttaa.
Myös nykyistä saatavuusharkintaa harjoitetaan ELY-keskuksissa joustavasti: vuonna 2016 Uudellamaalla tyypillisimmät ammatit, joihin tehtiin saatavuusharkinnan pohjalta päätös, olivat puutarhatyöntekijät, toimisto- ja laitossiivoojat sekä ravintola- ja suurtaloustyöntekijät.
-
On siis syytä pitää hyvin kirkkaana mielessä, että saatavuusharkinnan poistamisessa on kyse ovien avaamisesta hal-pa-työ-voi-mal-le. Halpatyövoima tulee kalliiksi yhtäältä suomalaiselle duunarille ja toisaalta julkiselle sektorille, Halla-aho sanoo.
Hän nostaa esimerkiksi Ruotsin, joka on luopunut työvoiman saatavuusharkinnasta. Tämä on synnyttänyt vakavia ongelmia kuten rikollisuutta ja työlupien kaupittelua. Ulkomaalaisia työntekijöitä on tullut matalapalkka-aloille, joilla on jo valmiiksi työvoiman ylitarjontaa.
-
Suomen on keskityttävä työllistämään täällä jo olevat kehitysmaalaiset eikä haihateltava uusien maahantuonnista. Tärkeimmissä humanitaarisin perustein saapuneissa ryhmissä työllisyysaste on 10-20%, Halla-aho painottaa.
