Jussi Halla-aho ilmoitti tänään lähtevänsä mukaan tavoittelemaan Timo Soinilta vapautuvaa Perussuomalaisten puheenjohtajuutta.
Perussuomalaisten MEP Jussi Halla-aho ilmoitti tänään
Suomen Uutisissa lähtevänsä tavoittelemaan Perussuomalaisten puheenjohtajuutta. Halla-aho ilmoitti jo aiemmin vuoden vaihteessa olevansa mahdollisesti lähdössä mukaan kisaan, mutta osallistuminen varmistui vasta nyt.
Muita jo ilmoittautuneita ovat muiden muassa Sampo Terho ja Leena Meri.
Perussuomalaisten kenttäväki odottaa puolueelta muutosta kansallismielisempään suuntaan Timo Soinin kauden jälkeen, joten Halla-ahon ilmoitus otettaneen kentällä tyytyväisenä vastaan.
Halla-ahoa on sanottu yhden asian poliitikoksi, mutta hän kertoi
Aamulehdelle tammikuussa, että vaikutelma on pitkälti median aikaan saama: "On syntynyt harha minusta yhden asian ihmisenä. Aina kun minut kutsutaan puhumaan politiikasta, keskustelu juuttuu maahanmuuttoon, koska toimittaja kiihottuu maahanmuuttoa koskevista mielipiteistäni. Olen esittänyt mielipiteitäni monista muista kysymyksistä, mutta ne eivät ole isommalla tavalla kiinnostaneet, koska julkisuus on niin tavattoman kohuhakuista".
Hän huomautti myös, että jonkin aihealueen syvällinen hallinta lisää poliitikon uskottavuutta yleispoliitikkona: "On parempi olla syvällisesti kärryillä jostakin kuin ei oikein hyvin kärryillä mistään. Siitä ei synny hyvää yleispoliitikon vaikutelmaa, jos ei sano mihinkään asiaan mitään. Puheenjohtajan ei mielestäni tarvitse olla asiantuntija kaikilla sektoreilla. Eihän tällaista edellytetä minkään puolueen puheenjohtajalta."
Halla-aho kannattaa perustettavien maakuntien itsehallinnon vahvistamista ja olisi valmis antamaan niille verotusoikeuden. Hänen mielestään kunnat ovat selvästi liian pieniä toteuttamaan lakisääteisiä tehtäviään, mutta ihmisille pitäisi kuitenkin taata konkreettinen vaikutusmahdollisuus heitä itseään koskeviin paikallisiin kysymyksiin.
Keväällä 2015 Perussuomalaiset teki Halla-ahon mielestä virheen vaalien jälkeen antamalla ymmärtää, että Perussuomalaiset menevät hinnalla millä hyvänsä hallitukseen ja osallistuminen on itseisarvo: "Näin ei pidä olla, koska se vähentää omaa vipuvartta hallituksen sisällä, jos kaikki tietävät, että me haluamme pysyä siellä kaikissa tapauksissa".
Halla-aho ei myöskään puoluejohtajana todennäköisesti lähtisi hajottamaan hallitusta: "En usko, että Perussuomalaiset voi poliittisesti saavuttaa kovin paljon sillä, että lähtisimme hallituksesta ensi kesän jälkeen. Samaan aikaan olen sitä mieltä, että meidän pitää nykyistä voimakkaammin korostaa hallituskumppaneillemme hallitusohjelman henkeä. Kielivapauden lisäämiseen ja maahanmuuttoon liittyvillä kirjauksilla on mielestäni vähän pyyhitty paikkoja, tai hallituskumppanit ovat yrittäneet olla tekemättä niiden suhteen kovinkaan paljon," Halla-aho toteaa.
Helmikuussa
antamassaan haastattelussa Halla-aho kertoi, että tullessaan valituksi Perussuomalaisten puheenjohtajaksi, hän haluaa keskustelua puolueen sisällä ja päätöksen Perussuomalaisten linjasta koskien Suomen EU-jäsenyyttä, sillä hänen mielestään Suomen EU-jäsenyys ei palvele Suomen strategista etua.
Halla-aho sanoi myös, että puheenjohtajana hän ei kuitenkaan päätä puolueen linjaa, vaan edustaa sitä.
Hän ilmaisi huolensa EU:n kehityssuunnasta, jossa taloudellinen integraatio, sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus luovat ongelmia, joita ei voida hänen mukaansa ratkaista muutoin kuin lisäämällä integraatiota eli EU:n yhdentymistä. Halla-aho näki EU:n kehityssuunnan Suomelle vahingollisena ja hänen oma mielipiteensä on, että Suomen tulisi irrottautua EU:sta.
Hänen mukaansa yhteisvaluutta euro on Suomen taloudelle vahingollinen: “Saksa on ainoa maa, joka hyötyy eurosta, koska euro on sille heikompi valuutta kuin mitä Saksan markka olisi, ja se tekee Saksasta hyperkilpailukykyisen ja samalla vahingoittaa kaikkia muita euromaita.”
Puolueen nykyistä EU:ta koskevaa linjaa Halla-aho kommentoi: “Moni äänestäjä kokee, että eurooppalainen integraatio ja Suomen suhde EU:iin eivät ole olleet perussuomalaisten puheissa esillä siinä määrin kuin olisi toivottu.”
Perussuomalaiset valitsevat puheenjohtajistonsa Jyväskylässä kesäkuun 10. päivänä Jyväskylän Paviljongissa pidettävässä puoluekokouksessa. Puheenjohtajistovaalissa kaikki puolueen jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vuodelle 2017, ovat äänioikeutettuja.
Katso video YouTubessa
