Perussuomalaisten europarlamenttiedustaja, puolueen puheenjohtajaehdokas Jussi Halla-aho haluaa uudistaa puoluetta tekemällä puolueesta kollektiivisemman ja määrittelemällä puolueen ideologiset painopisteet tarkemmin. Hän haluaisi myös siirtää päätösvaltaa kunnilta ja valtiolta maakunnille. Suomen EU-jäsenyyden hän ei näe palvelevan Suomen kansallista etua.
Perussuomalaisten europarlamenttiedustaja, puolueen puheenjohtajaehdokas Jussi Halla-aho kertoi Kansalaisen haastattelussa Oulussa sunnuntaina, että tullessaan valituksi perussuomalaisten puheenjohtajaksi hän haluaa uudistaa puoluetta tekemällä siitä kollektiivisemman sekä määritellä puolueen ideologiset painopisteet tarkemmin. Hän haluaisi myös vahvistaa maakuntien roolia siirtämällä päätösvaltaa kunnilta ja valtiolta maakunnille. Suomen EU-jäsenyyden hän ei näe palvelevan Suomen kansallista etua.
Perussuomalaisten puheenjohtajalla kaksi pääasiallista kehityskohdetta
Halla-ahon mielestä perussuomalaisten uudella puheenjohtajalla on kaksi pääasiallista kehittämiskohdetta: puolueen johtamiskulttuuri sekä ideologisten painopisteiden tarkentaminen.
"Perussuomalaisia vaivaa menneisyyden taakkana henkilökeskeisyys ja tietynlainen autoritaarinen johtamiskulttuuri, tai ainakin se koetaan sellaisena," Halla-aho toteaa.
Suuntaviivoja varsin pienissäkin asioissa odotetaan usein puolueen johdolta, eikä toimijoilla ole välttämättä rohkeutta tuoda esille omia näkemyksiään.
"Vallan delegoiminen, hajauttaminen - päätöksenteon muuttaminen kollektiivisemmaksi - on puolueen uudistamisen osalta yksi tavoitteistani, hän sanoo.
Halla-ahoa on usein sanottu yhden asian poliitikoksi. On myös korostettu, että perussuomalaisten tulee olla yleispuolue, jolla on kanta mihin tahansa kysymykseen.
Halla-aho toteaa, että kansalaisilla täytyy kuitenkin olla joku syy, miksi äänestää juuri perussuomalaisia. Puolue on hieman aihepiiristä riippuen joko lähempänä perinteistä vasemmistoa tai perinteistä oikeistoa. Halla-aho näkee, että puolueen tulisi painottaa juuri niitä alueita, joissa perussuomalaiset on vaihtoehto kaikille muille puolueille, kuten maahanmuuttoon liittyvät kysymykset sekä EU-kriittisyys.
"Näissä kysymyksissä olemme eri linjoilla kuin muut puolueet, ja ne ovat keskeiset syyt, miksi meitä äänestetään. " hän toteaa.
Puolueen kantaa talouspolitiikkaan Halla-aho ei näe tärkeimpien asioiden joukossa. Talouspolitiikassa perussuomalaiset voivatkin hänen mukaansa tehdä yhteistyötä oikeiston ja vasemmiston kanssa tilanteesta riippuen.
"Suurella osalla äänestäjistämme on yhteisiä syitä äänestää meitä, mutta nämä yhteiset syyt eivät löydy talouspolitiikasta", puheenjohtajaehdokas sanoo.
Maakunnille päätösvaltaa valtiolta ja kunnilta
Halla-aho kannattaa "maan sisäistä federalisoitumista". Hänen mukaansa on toivottavaa, että Suomi pääsisi irti "tsaarinvallan ajoilta periytyvästä pääkaupunki-keskeisyydestä".
Hän kannattaa itsehallinnollisia maakuntia, joilla olisi myös jonkun verran omaa lainsäädäntövaltaa.
"Pitäisi tunnustaa se, että Suomi on alueellisesti aika suuri, väestöpohjaltaan ja elinkeinorakenteeltaan heterogeeninen maa, jossa 'one size fits all' -ajattelu ei kerta kaikkiaan toimi," Halla-aho toteaa.
Eräänä pienenä esimerkkinä hän mainitsee kuntien ja kaupunkien järjestyssääntöjen kumoamisen ja korvaamisen valtakunnallisella järjestyslailla. Tämä on kuitenkin johtanut tilanteisiin, jossa jotkut asiat voivat olla joillakin paikkakunnilla - mutta ei kaikilla - ongelma, ja joihin pitäisi olla mahdollista puuttua paikallisen lainsäädännön avulla.
Hän näkee verotusoikeutta, lainsäädäntövaltaa ja päätöksentekovaltaa omaavat maakunnat luonnollisena väliportaana valtion ja kuntien välissä.
"Suomen kunnat ovat tyypillisesti pieniä ja resursseiltaan kykenemättömiä hoitamaan kaikkia niille tulevia velvoitteita. Toisaalta asioiden siirtäminen valtakunnalliselle tasolle veisi ihmisiltä mahdollisuuden vaikuttaa heitä itseään lähellä oleviin asioihin," Halla-aho toteaa.
EU ja euro
Euro on Halla-ahon mielestä turhaan nostettu erityiskysymykseksi, koska eurojäsenyys liittyy EU-jäsenyyteen.
"Maastrichtin sopimus määrittelee, että EU:n jäsenmaat ovat velvollisia liittymään euroon. Ei voida ajatella tilannetta, että Suomi eroaisi taloudellisista syistä eurosta, mutta jatkaisi EU:n jäsenenä," hän toteaa.
Halla-aho ei näe EU-jäsenyyden palvelevan pitkällä tähtäimellä Suomen kansallista etua, koska EU:n integraation syventäminen on luonut ongelmia, joita ei voi ratkaista muuten kuin lisäämällä integraatiota entisestään tai eroamalla EU:sta.
"Integraation lisääminen siirtää lainsäädäntöpäätösvaltaa sekä budjettipäätösvaltaa Suomelta EU:lle. Se ei kuitenkaan ole suomalaisten etujen mukaista. EU:n peruuttaminen integraatiossa tuntuu olevan ainakin toistaiseksi poliittisesti mahdottomuus, joten voimme valita, olemmeko mukana kiihtyvässä integraatiossa vai emme EU:ssa lainkaan," hän sanoo.
Helmikuussa Jussi Halla-aho sanoi, että tullessaan valituksi Perussuomalaisten puheenjohtajaksi hän haluaa keskustelua puolueen sisällä sekä päätöksen perussuomalaisten linjasta koskien Suomen EU-jäsenyyttä.
