Joutsenon säilöönottoyksikössä alkoi karkotuspäätöksen saaneiden nälkälakko: "Vain kaksi ateriaa päivässä, uunia ei ole"

Joutsenon säilöönottoyksikössä kiehuu tyytymättömyys apeisiin olosuhteisiin: ruoka ei riitä, uunia ei ole, tapaamiset ovat lyhyitä ja omien tavaroiden saanti takkuaa. Lakkolaiset vetoavat siihen, että vangeillakin on paremmat olot. Nälkälakkoon osallistuu myös karkotettavaksi määrätty katujengirikollinen Milan Jaff.

Etelä-Karjalassa sijaitsevassa Joutsenon säilöönottoyksikössä on alkanut nälkälakko, jossa yli kymmenen karkotuspäätöstä odottavaa henkilöä protestoi kohteluaan. Lakon taustalla ovat tyytymättömyys ruoan määrään ja laatuun, rajoitukset omien tavaroiden saamisessa sekä tapaamisten niukkuus.

Yksikössä tarjotaan vain kaksi ateriaa päivässä, eikä omia elintarvikkeita voi täydentää kanttiinista, jossa myydään lähinnä naposteltavaa kuten sipsejä, pähkinöitä ja jäätelöä. Ruokaa ei voi valmistaa itse, sillä tiloista puuttuu uuni.

"Ruokaa ei edes pystyisi valmistamaan, sillä meillä ei ole käytössä uunia", eräs lakkoilija tuskailee kurjia olosuhteita Iltalehdelle.

Lakkoilija kiteyttää tilanteen: "Emme ole vankeja, mutta meitä kohdellaan huonommin kuin vankeja."

Yksi nälkälakkoon osallistuvista on katujengitaustainen Milan Jaff, joka aikoo valittaa saamastaan karkotuspäätöksestä. Kahdeksan asukasta on allekirjoittanut valituksen yksikön johtajalle Jari Kähköselle, mutta vastauksessa esitetyt ratkaisut eivät heidän mukaansa vastaa todellisuutta.

Lakkoilijoiden mukaan yksi iäkäs henkilö on ollut syömättä jo viikon, ja useat muut ovat paastonneet kaksi päivää. Ongelmia on myös henkilökohtaisten tavaroiden saannissa, joka viivästyy ilman selkeää syytä. Tapaamiset läheisten kanssa ovat lyhyitä, vaikka matkustaminen Joutseneen vie monilta koko päivän. Tapaamistila on pieni, eikä siellä ole lapsille soveltuvaa tekemistä.

Säilöönottoa ei Suomen lain mukaan pidetä rangaistuksena, vaan hallinnollisena toimenpiteenä. Silti Joutsenon yksikön olosuhteet muistuttavat vankeutta: asukkaat elävät entisessä Konnunsuon vankilassa, vankiselleissä, joiden ovia ei tosin lukita. Päivittäinen ulkoilu kestää noin tunnin, eikä muuta viriketoimintaa juuri ole.

Maahanmuuttoviraston vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi kertoo, että nälkälakot eivät ole harvinaisia. Ne ovat yleensä lyhytaikaisia ja päättyvät keskustelujen ja psykososiaalisen tuen myötä. Ruoka on yleinen palautteen aihe, erityisesti kun se ei vastaa eri kulttuurien vaatimia tottumuksia. Virasto korostaa, että nälkälakkoihin suhtaudutaan vakavasti, ja yksiköissä on ohjeistus niiden hoitamiseen.

Lähde: Iltalehti